Tervetuloa elokuu!

Ihana elokuu, kuinka rakastankaan kesän virallisesti viimeistä kuukautta. Olen harvoin lomalla elokuussa, joten luonnollisempaa olisi kai tykätä enemmän heinäkuusta, mutta elokuussa on ihan oma taikansa. Tällaisena kesänä on ilmojen puolesta hyviä kuukausia enemmän, mutta muutoin elokuu on usein se, jolloin varmemmin on hyviä ilmoja. Elokuun illat ovat mahtavia, usein vielä lämpimiä, mutta jo hämärtyviä ja siten niin tunnelmallisia. 

Nyt kylvetään kuitenkin vielä ihanassa valossa ja ruokasalin värit ovat tällä hetkellä ihan minimissä, valoisaa ja vaalea sekä vähän kasvien vihreää. Ihastuin valoisuuden kautta keräilemään ikkunalaudalle ja nyt pöydälle  erilaisia lasipulloja. Erikoisempi kuohuviinipullo, viskipullo, sokerikko, yhden kukan maljakko, lasiset juomapullot ja teen säilytykseen käyttämäni pullo ovat hurmaavia auringon paistaessa niiden lävitse.

Pienten yksityiskohtien näpertäminen ja järjestely on minusta kivaa, vaikka välillä tuntuukin ihan hassulta säätää kivien tai simpukoiden paikkaa neljännen kerrran. Tähän tarjottimelle vaihtui nyt simpukoiden, kivien ja kynttilän pätkien kokonaisuus, joka sopi minusta elokuuhun oikein hyvin. Kesäiset simpukat ja syksyä enteilevät kynttilät, juuri sitä mitä elokuukin parhaimmillaan on, kesää ja syksyä sopivasti yhdistettynä!

Pari arkipäivää jäljellä ja taas päästään viikonloppuun, mahtavaa! Meillä muu perhe lomailee nyt, mutta ensi viikolla alkaa tytöillä jo koulu. Ennen arkeen paluuta on heillä kuitenkin mukavaa aikaa iskän kanssa ja varmaan joku seikkailukin edessä. Helteisen ihanaa loppuviikkoa ihan kaikille, jotka piipahtavat täällä harvakseltaan päivittyvässä blogissani ♡

Keittiön DIY-hyllyt

Työt alkoivat, mutta onneksi on valoisat kesäillat! Lapset ovat tämän viikon siskon tytön hoidossa ja illat ovat kuluneet miehen kanssa kaikissa pienissä puuhissa pihalla ja sisällä. Ehdimme sentään toissa iltana kokeilla SUP-lautaa, jonka saimme lainaan. Aivan mahtavaa puuhaa, sen jo tiesinkin, mutta täysin tyynellä joella se oli ihan superia!

Puuhailun tuloksena syntyivät nämä kauan odotetut avohyllyt keittiöön. Kasvihuoneilmiöstä löysin sopivan suloiset ja silti rouheat hyllynkannattimet. Viikonloppuna porhalsimme rautakauppaan viime hetkillä ja ostimme pari pätkää raakalautaa, jotka mies hioi. Minä maalasin ne, kalkkimaalilla tietenkin ja mies hoiti kiinnityksen, kuten yleensäkin. Minä toimin apupoika-anterona ja tietysti tärkeässä roolissa kertomassa mielipiteeni hyllyjen korkeuksista. 

Avohyllyt ovat minusta hurmaavia, erityisesti keittiössä. Haasteena on niiden täyttäminen sopivasti, tiedättekö mitä tarkoitan? Saisi olla paljon erilaisia kauniita asioita, muttei liikaa tai liian vähän, sopivan värisiä ja sitten olisi hyvä olla myös käytännöllisiä asioita, jotka ovat helposti käytettävissä. Vai olenko minä vain rajoittunut näiden avohyllyn suhteen, ehkäpä olen enemmän suljettujen kaappien ihminen. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen näihin, niin itse hyllyihin kuin niiden täyttämiseenkin. Lasipurkit ovat käytännöllisesti esillä, mutta myös kauniita ja sain lisäksi mahdutettua useammankin sekä koriste- että hyötyesineen hyllyille.

Sain myös maalattua alla olevan hyllykön, joka oli aiemmin vaaleanpunainen. Tykkäsin siitä alkuun sellaisena, mutta kun otimme sen ruokasalin hirsiseinältä alas ruokapöytä-projektin ajaksi, ei se pöydän valmistuttua enää istunutkaan sinne. Kiertelin aikani sen kanssa ympäriinsä, kunnes ymmärsin, että sille on paikka keittiössä. Se sopisi avohyllyjen vastakkaiselle seinälle mainiosti, mutta valkoisena ja nyt se on siinä, valkoisena ja niin kauniina!

Ylemmällä avohyllyllä on viileämpiä ilmoja ajatellen jo tulitikkulaatikko ja pimeämpi iltoja varten kynttilöitä. En vielä kaipaa kylmeneviä ilmoja, enkä etenkään kylmenevää taloa, vaikka takkatuli onkin syksyllä taas hurmaava. Sen sijaan niitä pimeämpiä elokuun iltoja jo vähän kaipaan. Kynttilöitä olen kyllä polttanut heinäkuussakin, vaikka se miehen mielestä onkin liikaa, pitäisi olla kai kesätauko. Pianhan se jo on elokuu, jolloin mieheltäkin tulee hyväksyntä kynttilöiden polttamiseen. Nyt vielä hetki ihmetellään näitä heinäkuun helteisiä päiviä ja valoisia iltoja. Ihanaa viikonloppua!

Kesäkuun teehetki

Pitkästä aikaa täällä, ihana ja ainutlaatuinen toukokuu on jo ohi ja kesäkuu sekä lasten kesälomat ovat juuri alkaneet. Koneeni sekosi pari viikkoa sitten ja jouduin viemään sen huoltoon. Olipas orpo olio olla melkein viikon ilman sitä! Blogi jäi tämän vuoksi päivittämättä viime viikolla, Instaan sain kuvia siirrettyä sentään miehen koneen kautta. Tahti täällä on tasaantunut kerran viikossa postailuun, välillä se tuntuu niin kovin vähäiseltä, mutta tässä hetkessä se on nyt oikea tahti. 

Kaiken kiireen keskellä olen kyllä nauttinut upeasta toukokuun lämmöstä ja luonnon yllättävästä heräämisestä sekä toinen toistaan upeammista kukinnoista. Nyt kuivuus kyllä on jo vähän huolestuttavaa, toivotaan luonnon vuoksi, että saadaan pian sadetta. Olen saanut istutettua kasvimaalle herneitä, kesäkurpitsoja, perunoita sekä uuden mansikkasatsin. Pelottaa vaan, että aurinko on polttanut mansikantaimia kuoliaaksi. Kastelua tarvitsisi koko piha paljon useammin kuin olen sitä ehtinyt antaa. Puutarhassa olisi muutenkin hommaa vaikka kuinka ja tällä hetkellä se muistuttaa villiintynyttä puutarhaa enemmän kuin rennon huvilamaista puutarha. Ajan kanssa haluan suunnitella vähän helppohoitoisempia osioita sinne ja miettiä ehkä terassia johonkin kohden sekä huvimajan kunnostusta. Kaikenlaisia ajatuksia sitä on, mutta saa nähdä mitkä niistä ja milloin tulevat toteutukseen. Nyt töissä riittää kiirettä loman alkuun asti, joten illat tulevat jäämään aika lyhyiksi puutarhaa tai muita puuhia ajatellen. Rento ja villiintynyt tyyli tulee siis jatkumaan!

Nyt istahdan hetkeksi teekupillisen kera ja koetan rauhoittaa mielen kaikilta tekemättömiltä töiltä sekä projektisuunnitelmilta. Lämpimänä päivänäkin tee maistuu minusta ihanalle. Sitruunainen  vihreätee kupissa ja ajatuksissa tuleva Kreetan matka ♡ Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille ja mukavaa alkavaa viikkoa!

Tämä on meidän koti

Istahdin huvimajaan puuhattuani puolet päivästä kasvimaalla ja uuden mansikkamaan istutustöissä. Hetken yksin ollessa ajatukset ehtivät harhailla vaikka missä, kunnes ajatukset täytti vain onnellinen tunne - tämä on meidän koti! Vieläkin se tuntuu välillä aivan uskomattomalta ja niin ihanalta, että tämä on todella meidän oma. Koti, jollaisesta haaveilimme, se haave jonka jo hautasimme, joka tulikin toteen. Reilun vuoden olemme tässä asuneet ja vieläkin muistan olla kiitollinen siitä asioiden ja sattumusten ketjusta, joka johti meidät tänne ♡

Nyt ensi kertaa vähän ulkokuvaa kodistamme täällä blogissa. Tässä näkyy vain osa, mutta pihahan on aloittevalle puutarhurille aivan liian iso. Varsinkin, kun tämä puutarhuri lähtökohtaisesti tykkäisi siististä ja selkeästä ympäristöstä. Nyt elämme huvilamaisessa puutarhassa, jossa rehottaa vuohenputkia, voikukkameriä ja sekalaisia kukkapenkkejä. Ehkäpä tämä on hyvää siedätyshoitoa minulle ja opettelua, että vähitellen tästä voi tehdä omanlaisensa, yksi kulmaus kerrallaan.

Tämä toukokuu on ollut aivan mieletön. Nyt omenapuut kukkivat valtoimenaan upeita valkoisia kukkia vaaleanpunaisine häivähdyksineen. Viime vuonna omenapuut eivät kukkineet oikeastaan lainkaan, joten sitäkin ihanampaa saada nähdä tämä upea kahden puun kukkaloisto. Luonto antaa todella parastaan juuri nyt!

Hiippailen hiljaisessa kodissa ennen muun perheen kotiinpaluuta, piipahdan ihmettelemässä vielä pihan ympäri ja kastelemassa juuri istuttamani mansikantaimet. Tässä on nyt hyvä, paremmin ei voisi olla ♡

 

Makuuhuoneen uusi ilme

Pääsettekin jo heti näkemään projektin, josta mainitsin viime postauksessa. Projekti oli sängynpääty vanhasta puuovesta, joka on ollut talossa joskus aikoinaan parioven toisena osana, kenties olohuoneeseen eteisaulasta tultaessa. Olin niin intona, kun mies viime kesänä löysi nämä ovet ulkorakennuksestamme. Aika pian olimme yhtä mieltä siitä, että toisesta tulee makuuhuoneeseemme sängynpääty. Projekti jäi niin sanotusti vähän hautumaan ja nyt kevättalvella ovet tulivat sisälle, pääsivät saunomaan ja puhdistukseen. Koska lapset ovat poissa ja meillä ei ole kuin aikaan, päätimme lauantai-illan iloksi puuhastella tämän paikoilleen. Todellisuudessahan mies teki kaiken työn ja minä vain autoin tarvittaessa. Olen siis niiiiiin innoissani tästä päädystä, ihan vaan siksi, että se on kaunis, mutta myös sen historian puolesta, että se on osa taloa ja pääsee takaisin esille. Eikä tässä vielä kaikki, mies (taitava puuha-pete kun on) keksi kiinnittää oven seinään saranoilla siten, että jos sängyn siirtää pois, saa oven pöydäksi! Käsittämättömän fiksua ja käytännöllistä!

Päätyy kaipaa vielä yövalot, jotka haluaisin kiinnitettävän juurikin päätyyn kiinni. En ole vielä varma millaiset haluaisin (ja jotka mies hyväksyisi), mutta jotkut pienet ja sievät. Makuuhuone ei toki ole muutoinkaan valmis, mutta muokkausta vaativat jutut ovat pääasiassa vain yksityiskohtia. Niitähän riittää aina ja ikuisesti ympäri taloa! 

Miehen yöpöytä, jossa hänelle ostamani kortti (outdoor-miehelle sopivalla tekstillä) sekä kuvausta varten siihen siirretyt eukalyptuksen oksat. Tunnustan ihan, että tällaisessa tilanteessa on vähän stailattava, koska kukkia tai korttia lukuun ottamatta koristeita ei tällä pöydällä näy.

Minun yöpöydälläni on yleensä kukkia tai vähintäänkin niitä eukalyptuksen oksia, aina kynttilä sekä joku kirja tai vihko. Tällä hetkellä viikottain täytettävä inspiraatiokirja 52 Lists Project.

Muutoin makuuhuoneen kierros näyttää tältä. Ylemmässä kuvassa on onnellinen tori.fi-löytöni, vanha liinavaatekaappi, joka on matkannut Vaasan jostain antikvariaatista Etelä-Suomeen ja edellisen omistajan muuttaessa upouuteen taloon pääsi kaappi arvoiseensa paikkaan vanhaan taloomme. Kiikkustuoli on taas ystävämme mummon ja se tuli meille pitkäaikaissäilytykseen, kun ei kaupunkiasuntoon enää mahtunut. Matto on rakkaan ystävän häälahjaksi meille virkkaama ja se tuo ihanasti aina hänet ja hääpäivämme mieleen.

Ihana keväinen valo täyttää talon, vaikkei aurinko täydeltä terältä tänään paistakaan. Hitaan aamun jälkeen käynnistelemme itsemme lasten hakuun ja ehkäpä matkalla voisi piipahtaa ostamassa vähän lisää kukkia kotiin...

Illalla on ihana kömpiä sänkyyn puhtaisiin lakanoihin ja toivottavasti nukkua oikein levolliset yöunet, jotta jaksaa ensi viikon koetukset. Upeaa sunnuntaita teille ja tsemppiä uuteen viikkoon kaikille!

Viikonlopun loppu

Vilahtiko se viikonloppu jo? Sunnuntaita mennään pitkällä iltapäivässä ja jonnekin se kokonainen ihana viikonloppu meni. Onneksi on ollut mukavaa ja leppoisaa, vaikka jälleen peruuntui yövieraiden tulo sairastumisen vuoksi. Huonoa tuuria on ollut nyt jo kaksi viikonloppua peräkkäin ja lapset olivat niin suruissaan, että mietittiin ettei mikään ohjelma varmaan helpota oloa. Onneksi keksimme kysyä toisia lapsia kylään ja heille sattui sopimaan kyläily. Lauantai oli sillä, iltaherkuilla ja TVOF:lla pelastettu! 

Ulkoillessa, syödessä, vähän siivotessa ja kaikenlaisen muun puuhan merkeissä meni pari päivää nopeasti. Mies laittoi polkupyörät kuntoon ja lapset pääsivät jo fillaroimaan ja minäkin kävin pienen pyrähdyksen pienemmän seuraksi. Metsässä oli vielä lunta ja jäätä, mutta muuten tiet ovat lähes kokonaan sulat, kyllä se kevät tulee!

Pääsiäiseksi ostamani perunanarsissi on ollut kylmyyden vuoksi sisällä ja kasvanut ikkunalaudalla aivan ylipitkäksi. Niistä sai kauniit leikkokukat maljakkoon ja tuoksu on kyllä aika huumaava. Uusi viikko käynnistyy pian, ihanaa kun on nämä valoisat aamut ja illat, jotka tuovat energiaa! 

Kohta vielä lähdetään juhlimaan miehen isän syntymäpäiviä ja sitten iltasaunaan viikonlopun päätteeksi. Mukavaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa kaikille!

Ruokasalissa

Tämä on ehkä lempihuoneeni koko talossa, ruokasalimme. Koko ajatus tuntui täysin absurdilta vielä reilu vuosi sitten, siis se että meille olisi erillinen ruokasali! Valkoinen vanha lankkulattia, paljas hirsiseinä, tuo hopeanharmaa/valkoinen tapetti, ikkunat, kaunis (vaikkakin toimimaton) pönttöuuni ja pitkä valoisa tila - niiden vuoksi tykkään tästä huoneesta kovasti. Tämäkin huone on vielä kesken tai  korjaan, että oikeastaan kotimme jokainen huone muokkautuu ajan myötä. Miehen mielestä vähän turhan usein ja äkkinäisesti...

Sisustuksellisesti huone on (tällä hetkellä) aika simppeli. Miehen tekemä pöytä saa olla etusijalla ihan syystä, komea kun on! Uudet puutuolit on pitkän ajan ostoslistalla, vanhoja tuoleja siis ehdottomasti, mutta ehkä vaikka muutamaa erityylistä, korkeaselkäisiä ja valkoisia. Niitä pitää myös olla monta, mieluusti kymmenen. En osaa ajatella mattoa tänne huoneeseen, mutta ohuet, kevyet, hentoiset valkoiset verhot voisin kyllä tuohon isoon päätyikkunaan ainakin ajatella.

Vanha hirsiseinä on rustiikkisuudessaan ja puunvärissään hieno kontrasti muuten vaaleaan huoneeseen. Toisella puolella, hirsiseinää vastapäätä, on talvilomalla noudettu senkki, joka kätkee sisäänsä harvemmin käytettäviä astioita, maljakoita ja erinäistä sisustussälää sekä tietysti kynttilöitä. Senkin päälle voin varioida asetelmia, vasta muutamia olen ehtinyt siihen toteuttaa. Nyt senkin täyttää kaksi erillistä pääsiäistunnelmaista osaa, katsotaan mitä sitä keksii sitten, kun tulee oikeasti keväisempää.

Lapset maalasivat eilen Mignon-munia ja ekaluokkalaisen kissa oli minusta erityisen hurmaava. Itsekin innostuin maalaamaan yhden munan höyhen-teemalla onnistumatta toteuttamaan alkuperäistä ajatustani. Piirrän mieluiten mallista tai en  koskaan ole ollut erityisen taitava piirtämisessä ja olenkin nauttinut enemmän askartelusta tai vaikka värittämisestä. Tykkään ylipäätään tehdä sellaisia askarteluja tai käsitöitä, jotka saa nopeasti valmiiksi,  sellaisia jotka eivät ole kovin monivaiheisia tai pikkutarkkoja toteuttaa.

Hyvät yöt ruokasalista, nyt olen kyllä jo teekupin kanssa olohuoneessa, lapset nukkumassa ja mies luonto-ohjelman lumoissa. Nukkumaan olisi hyvä käydä, väsytä ei vaan vielä, kun rytmi kääntynyt pääsiäisen aikana lomatahtiseksi. Tiistaista tämä uusi viikko alkamassa, onneksi niin lyhyt ja sääennustuksen mukaan lämpenevä!

Pysähdys yläaulassa

Maaliskuu alussa ja vuosi tuli täyteen muutostamme tänne. Olemme kyllä olleet todella onnellisia ja onnekkaita, että saimme tämän upean talovanhuksen omaksi kodiksemme! Muutimme pienemmästä kodista ja luovuimme osasta vanhoista kalusteita ennen muuttoa. Olemme haalineet kaikenlaisia huonekaluja jo aika paljon, mutta edelleen useampi nurkkaus tai huonekin on vielä kesken. Esimerkiksi tämä ylä-aula, joka hakee vielä tarkoitustaan, vaikka vaihtoehtoja toki löytyy monia. Tunnelmallinen lukunurkkaus divaanilla, muutamalla avohyllyllä kaunille, valituille kirjoille, kaunis jalkalamppu ja kapea, korkea hylly (sisustus)haloille on tämän hetken suosikki-ideani. Bongailenkin käytettyjä divaaneja aina silloin tällöin, josko jokin sopiva sattuisi kohdalle. 

Nyt kuitenkin aula on aika tyhjä, kun toinen rottinkituolikin tuli alas ja mitään ei vielä ole löytynyt tilalle. Silti haluaisin pitää sen siistinä ja sievänä. Vanhat pienet puiset ikkunat ovat odottamassa paikkaansa aulan somisteena ja hain tänään puita kantaessani ulkovarastosta vanhan sinkkiammeen, jonka täytin haloilla. Nämä ovat ihan käyttöön tarkoitettuja halkoja, joilla lämmitetään yläkerran kahta pönttöuunia. Amme on kuitenkin itsessään aika herttainen ja myös mukava muisto. Ostin sen Torista toiselta puolen Suomea ja alueella asuva ystäväni haki sen minulle. Amme tuli häihimme juomatarjoilua varten. Se oli täytetty jääpaloilla ja aikuisten juomilla - samoin kun isot vanhat kottikärrytkin.

Ihanaa, kun kevät on tulossa, silti nautin kynttilöistä vielä kovasti ja mieluiten päivittäin! Valkoiset kynttilät ovat niin kauniita ja niitä kuluukin täällä taloudessa paljon. Ne sopivat mielestäni hyvin joka vuodenaikaan, tilaan ja hetkeen. Nyt on vielä niin kylmä, että kaikki tuli on tarpeen. Kynttilät lämmittävät vain vähän, mutta mukavaa, lämpöisää tunnelmaa ne luovat aina!

Lämmittäviä terveisiä täältä villapeiton alta ja ihanaa alkavaa viikonloppua, ihan kohta se jo on täällä!

Follow my blog with Bloglovin

Ruokasalin senkki ja talviloman kiireitä

Ihana aurinkoinen ja talvinen hiihtoloma on jo pitkällä. Onpas ollut niin kiireistä lomaa, ettei blogin puolelle ole ehtinyt ja instaankin tunnelmia vain vähän jakanut. Nautimme heti alkuun talvilomasta ystäviemme kanssa Vierumäellä. Ajoimme viime perjantai-iltana töiden jälkeen Vierumäelle ja vietimme kaksi kokonaista päivää ja maanantaiaamun hiihtäen, lapset lisäksi luistellen ja uiden. Syötiin, saunottiin ja vietettiin leppoisaa aikaa yhdessä. Aivan upeat kelit hiihtää ja kahdessa päivässä  kertyi 26km hiihtoa, osa lasten kanssa ja osa vähän reippaampaa tahtia ystävän kanssa. 

Toria tuli taas selailtua sunnuntai-iltana ja bongasin hienon vanhan senkin, joka saattaisi sopia ruokasaliimme. Miehen kanssa pohdittiin sopivuutta ja kokoa ruokasaliin ja kuskiksi piti häntä vähän houkutella, että uskalsin sopia noudon. Eiköhän tuo komeus tuonne asetu ihan hyvin, vaikka väriltään ei olekaan kylmän valkoinen, kuten pöytä ja muut kalusteet. Olen ostanut Tori.fi:stä kotiimme ainakin kolme kaappia, kaksi senkkiä, kolme vanhaa sänkyä, kaksi vanhaa ompelukonepöytää, jalkalampun ja metallisia pihatuoleja. Uutena kaupasta olen tainnut ostaa tämän vuoden aikana vain yhden korituoli-pöytä -setin. Kierrätyskeskus ja fb-kirpparit ovat myös olleet huonekalujen löytöpaikkoja ja metsästys jatkuu edelleen... 

Maanantaina oli mukava tulla kotiin, vaikka täällä oli kyllä niin jumalattoman kylmä, kun olimme vielä pattereita laittaneet lähtiessä pienemmälle. Lapset kävivät nukkumaan tuplapeittojen alle ja pönttöuunit sekä leivinuuni pöhisivät täysillä. Senkki oli haettu uudenmaan toiselta puolen ja tiistaiaamuna se pääsi ruokasaliin asettumaan. Hiihtämään piti päästä ekaluokkalaisen kanssa vielä, joten ajoimme iltapäivällä pakkasen vähän hellitettyä hiihtelemään 4,5 km lenkki ja sieltä suoraan lasagnea syömään. Ruoan päälle olohuoneessa katsottiin olympialaisia ja ekaluokkalainen rakenteli samalla legoja. Minä puuhasin silloin ruokasalissa uuden senkin täyttöä. 

 

Isompi tyttönen jäikin eilen kaverilleen yökylään ja me vietimme saunailtaa kolmisin. Herkuttelimme sen jälkeen poppareilla, ekaluokkalaisella oli valkosuklaa-strösseli-poppareita, meillä tavallisia sekä nougat-suklaapoppareita. Tänäaamuna käynnistymme hitaasti, olympialaisia taas seuraten, taloa lämmitellen ja nutellaleipiä maistellen. Vähitellen vaihdetaan ulkoiluvaatteisiin ja lähdetään hakemaan toinen tyttö mukaan ja suunnataan pulkkamäkeen!

Kauniita pakkaspäiviä lomalaisilta kaikille teille ♡

Follow my blog with Bloglovin