Postauksen arvoinen teepannu

jos tai kun joku esine on näin sievä, niin käsittämättömän söötti, on se ihan oman postauksen arvoinen. On toki sanomattakin selvää, että kun tämä sievänen tuli kaupassa vastaan, en voinut vastustaa - siis yritin toki, mutta se hyppäsi hyllyltä syliini ja vinkui päästä mukaani. Seisoin siinä halaten pannua ja koettaen jättää sen takaisin hyllyyn, mutta no tiedätte jo kuinka kävi. Näin oitis mielessäni tämän suloisen teepannun ruokasalin pöydällä, juuri kuten tuossa kuvassa yllä sekä itseni viikonloppuaamuna, yöpuvussa aamupalapöytään siirtymässä ja kaatamassa kupillisen höyryävää teetä kuppiini. Näin sen rauhallisen, seesteisen hetken, kun koko päivä on vielä edessä eikä minnekään ole kiire. Niin se pannu tuli meille, vahvan mielikuvan saattelemana ja sopiihan se ihan hemmetin hyvin meidän ruokasaliin!

Sievänen löytyi pilkkahintaan Tigeristä, kun olin isomman koululaisen seurana hänen käyttäessään lahjakorttinsa viimeisiä euroja. Onhan tuo erikoinen paikka ostaa astioita ja epäilen vähän miten kestävä pannu on, mutta välillä sitä hurahtaa kauniisiin hassutuksiin. 

Jos jollekulle on epäselvää, niin olen teenjuoja - vain ja ainoastaan teen. En pidä kahvin mausta, en siis missään muodossa, en edes leivonnaisissa. Äitini sanoi minulle, varmaan lukioikäisenä, että kyllä sinäkin sitten aikuisena opit kahvia juomaan. Sitä aikuisuutta odottaen siis edelleen... Teelaaduissa pidän kyllä useammasta, vihreästä teestä sitruunalla tai muilla mausteilla, hyvästä earl greystä tai maustetusta hentoisesta valkoisesta teestä.

Aamulla vielä rauhallinen teehetki luvassa, vaikka loma täällä lopuillaan, niin vielä sunnuntai nautiskellaan. Sitten vasta paluu arjen pariin koko perheellä. Suloista sunnuntaita kaikille!

Follow my blog with Bloglovin

Loman päätteeksi - talvinen meri

Viimeisen virallisen lomapäivän iltana lähdimme koko perheen kanssa meren äärelle katsomaan auringonlaskua ja grillaamaan hodareita. Lintsasin jumpista tämän vuoksi, mutta se oli oikea päätös. Halusin viettää aikaa yhdessä ja päästä vielä meren äärelle ennen kuin mies vie auton. Huomenna hän nimittäin lähtee Lahteen hiihtämään Finlandia-hiihdon! Tyttöjen kanssa kannustetaan iskää kovasti kotosalla, lähetetään kannustussuukkoja ja ekstra-energiaa. 

Nyt on merikin jäässä ja lempipaikkani näyttää kovin erilaiselta. Tänne meren äärelle kaipaan usein ja olen todella onnellinen, että löysimme tänne viime kesänä. Ensi viikolla olemme asuneet vuoden kodissamme, uudessa kunnassa ja tätä paikkaa naapurikunnan puolelta en varmaan olisi löytänyt ilman muuttoamme. Tänään tuossa kalliolla seistessä mietin kuinka onnellinen olen, ihan noin ylipäätään. Täällä mieli rauhoittuu ja luonto tekee tehtävänsä, on helppo kokea olevansa onnellinen, tyytyväinen ja unohtaa hetkeksi ne turhat huolet.

 

Retkiseuralaiset malttoivat hetken touhutakin, ennen kuin retkieväät olivat ainoa asia mielessä.

Huikaiseva hellä talvinen valo ♡

Upea, ihmeellinen aurinko, joka on paistanut koko lomaviikkomme. Harvinainen ihanuus, jota Etelä-Suomessa hiihtolomalla yleensä vain vierailevana tähtenä tavataan. Tämä erikoinen talven valo, joka on suloisena kaunis, aivan erilainen kuin muina vuoden aikoina. Tuo valo on myös jo selkeä lupaus keväästä!

Kuvaukset päättyivät tähän auringonlaskun hetkeen, kun alkoi keskittyminen nakkien grillausasteen seurantaan, hodareiden täytteiden valintaan, vaahtokarkkien annosteluun lapsille ja lopulta teen siemailuun termarista haahuillen takaisin rantaan nautiskelemaan - ihan vaan nautiskelemaan.

Follow my blog with Bloglovin

Ruokasalin senkki ja talviloman kiireitä

Ihana aurinkoinen ja talvinen hiihtoloma on jo pitkällä. Onpas ollut niin kiireistä lomaa, ettei blogin puolelle ole ehtinyt ja instaankin tunnelmia vain vähän jakanut. Nautimme heti alkuun talvilomasta ystäviemme kanssa Vierumäellä. Ajoimme viime perjantai-iltana töiden jälkeen Vierumäelle ja vietimme kaksi kokonaista päivää ja maanantaiaamun hiihtäen, lapset lisäksi luistellen ja uiden. Syötiin, saunottiin ja vietettiin leppoisaa aikaa yhdessä. Aivan upeat kelit hiihtää ja kahdessa päivässä  kertyi 26km hiihtoa, osa lasten kanssa ja osa vähän reippaampaa tahtia ystävän kanssa. 

Toria tuli taas selailtua sunnuntai-iltana ja bongasin hienon vanhan senkin, joka saattaisi sopia ruokasaliimme. Miehen kanssa pohdittiin sopivuutta ja kokoa ruokasaliin ja kuskiksi piti häntä vähän houkutella, että uskalsin sopia noudon. Eiköhän tuo komeus tuonne asetu ihan hyvin, vaikka väriltään ei olekaan kylmän valkoinen, kuten pöytä ja muut kalusteet. Olen ostanut Tori.fi:stä kotiimme ainakin kolme kaappia, kaksi senkkiä, kolme vanhaa sänkyä, kaksi vanhaa ompelukonepöytää, jalkalampun ja metallisia pihatuoleja. Uutena kaupasta olen tainnut ostaa tämän vuoden aikana vain yhden korituoli-pöytä -setin. Kierrätyskeskus ja fb-kirpparit ovat myös olleet huonekalujen löytöpaikkoja ja metsästys jatkuu edelleen... 

Maanantaina oli mukava tulla kotiin, vaikka täällä oli kyllä niin jumalattoman kylmä, kun olimme vielä pattereita laittaneet lähtiessä pienemmälle. Lapset kävivät nukkumaan tuplapeittojen alle ja pönttöuunit sekä leivinuuni pöhisivät täysillä. Senkki oli haettu uudenmaan toiselta puolen ja tiistaiaamuna se pääsi ruokasaliin asettumaan. Hiihtämään piti päästä ekaluokkalaisen kanssa vielä, joten ajoimme iltapäivällä pakkasen vähän hellitettyä hiihtelemään 4,5 km lenkki ja sieltä suoraan lasagnea syömään. Ruoan päälle olohuoneessa katsottiin olympialaisia ja ekaluokkalainen rakenteli samalla legoja. Minä puuhasin silloin ruokasalissa uuden senkin täyttöä. 

 

Isompi tyttönen jäikin eilen kaverilleen yökylään ja me vietimme saunailtaa kolmisin. Herkuttelimme sen jälkeen poppareilla, ekaluokkalaisella oli valkosuklaa-strösseli-poppareita, meillä tavallisia sekä nougat-suklaapoppareita. Tänäaamuna käynnistymme hitaasti, olympialaisia taas seuraten, taloa lämmitellen ja nutellaleipiä maistellen. Vähitellen vaihdetaan ulkoiluvaatteisiin ja lähdetään hakemaan toinen tyttö mukaan ja suunnataan pulkkamäkeen!

Kauniita pakkaspäiviä lomalaisilta kaikille teille ♡

Follow my blog with Bloglovin

Helsingin Villasukkatehtaan sukat ja viikonloppu

Ihana, odotettu viikonloppu on täällä!!! Instan puolella jo eilen totesin perjantain kunniaksi haluavani kukkia ja kuohuvaa. Lasillisen kuohuvaa join miehen kanssa eilen iltasella ja kukkia ostin kotimatkalla. Tänään kuitenkin ostin lisää kukkia ☺︎ ja tänäänkin kuohuvaa on tarjolla. Kävelin kauppaan ostamaan pizza-ainekset, semmelkladdkakan ainekset ja nyt lämmittelen leivinuunia, että iltasella saamme herkullista pizzaa. Koko perhe on koolla ja lapset odottavat pizzan lisäksi Putouksen katsomista yhdessä.

Minä otan innoissani tänään käyttöön miehen minulle lahjaksi tuomat villlasukat. Äitini ja anoppini pitävät meidän kyllä hyvin villasukissa, mutta vanhassa talossa sukkia kuluu ja nämä Helsingin Villasukkatehtaan sukat ovat kyllä erinomaiset. Kyseessä on kotimainen yritys, joka kutoo sukat 1950-luvun neulontakoneella ja heillä on myös upea, perinteinen tehdas ja toimintakulttuuri yrityksessään - tutustukaa ihmeessä Helsingin Villasukkatehdas. Nämä sukat ovat ihanan paksut ja todellakin rankkaa kulutusta kestävät, kuten heidän sivuillaan luvataan. Minulla on jo kahdet, petroolin siniset sekä vihreät, mutta nyt sain pitkävartiset harmaat ♡.

Pienet asiat, niistä ihminen tulee onnelliseksi, eikös vaan? Kuten vaaleanpunaisesta käsintehdystä lasista juodusta kuohuviinistä, kotimaisista villasukista, vaaleanpunaisista kukista, eilisen kahvakuulailun ja nyrkkeilyn rääkin tunnusta kropassa, lumisesta maisemasta, valosta kello neljän jälkeen ja siitä, että on vasta lauantai ♡

Follow my blog with Bloglovin

Kaappi kuin karkki

Ensimmäisestä pitkästä arkiviikosta selvisin, vaikka aikamoinen pyörremyrsky-viikko oli ja tänään onkin voimat ihan vähissä. Sain sentään aikaiseksi putsattua uuden kaapin, joka muutti meille viikko sitten. Ajatus oli laittaa se ihan muualle, mutta ei tuo söötti, joskin aika räväkkä turkoosi istunutkaan muualle kuin ekaluokkalaisen huoneeseen. Kaappi on kooltaan myös sen verran matala, että näytti muualla hassulta. Tuossa se on aivan omiaan ja nyt saanut sisäänsä pelit ja piirustusvälineet sekä vähän leluja. Onhan se aikamoisen herkullinen, eikö?

Ulkona on ihana talvinen keli ja kävin kävellen viemässä ekaluokkalaisen kaverisynttäreille sekä piipahdin kaupassa, mutta muuten olen sisällä päivystymässä, kun isompi tyttö on influenssassa. Tuo kurja tauti saapui torstaina ja nyt toivotaan, että helpottaisi pienen olo eikä muut sairastuisi. Mies korjailee ekaluokkalaisen vanhaa puusänkyä ja teki tytön toiveesta makaronilaatikkoa. Onneksi tänään hän vihdoin pääsee hiihtämään! Minä haaveilen kauniista tuoreista kukista, kun lähikaupan tarjonta ei tänään oikein innostanut. Nämä tulppaanit ovat pian jo kuihtuneet, kauniita ovat kyllä tässäkin vaiheessa.

Puuhaa riittäisi kovasti, mutta niin väsähtänyt olo on, että taidan keittää teetä, kaivaa kaapista suklaata ja tehdä seuraa potilaalle. Leppoisaa viikonlopun jatkoa!



Follow my blog with Bloglovin