Vuoden viimeinen

Viimeinen päivä vuotta 2017 ja flunssan yllättäneenä ei kovin suurta reflektointia menneestä vuodesta ole tullut tehtyä. Mielessä päällimmäisenä onni uudesta kodista, unelmien talosta ja koko perheen tyytyväisyydestä vanhaan hirsitaloomme. Koti tästä on jo tullut, vaikka vielä välillä kaikki tuntuu niin epätodelliselta - epätodellisen upealta! Muutos lapsille oli suuri, vanhat kaverit jäivät, samoin koulu ja eskari. Todella onnellinen siitä, että lapset ovat sopeutuneet alun vaikeuksien jälkeen ja löytäneet ihania uusia ystäviä ja vanhojenkin kanssa on säilynyt yhteydet. Edelleen tutustumme uuteen ympäristöömme ja vielä on oppimista vanhan talon tavoistakin. Ensi vuonna varmasti kotiudumme entistä tiukemmin "kylään" ja kotiin. 

Paljosta muustakin olen kiitollinen, ihmisistä ja asioista, joita vuosi on tuonut tullessaan. Nyt tyytyväisenä siirtymässä vuoteen 2018, joka tuo mukanaan paljon hyvää, sillä niin olen päättänyt :). Onnea on luvassa ainakin kuvan tyttöselle, sillä hän sai elämänsä ensi kertaa joulupuurosta mantelin!

Kiitos kaikille teille, jotka käytte lukemassa tai katsomassa kuvia Hetkien lumossa <3 mukavaa, että piipahdatte! Toivotan teille jokaiselle lumoavaa, valoisaa, onnellista sekä säkenöivää uutta vuotta!

Joulun kattaus

Ihana joulu vietetty ensi kertaa tässä kodissa, niin onnellinen ja kiitollinen olo. Onnellinen tästä kodista ja kiitollinen rakkaista ihmisistä ympärillä ja hauskoista hetkistä yhdessä joulun tohinoissa. Koolla on ollut molempien perheitä kahtena päivänä, vähän eri kokoonpanoilla, yhteensä 20 henkeä.  Välillä vauhdikasta ja äänekästä menoa, pääasiassa kuitenkin rentoa yhdessä oloa, jokaiselle jotain pientä puuhaa ja takuuvarmasti juttuseuraa. Ruokapöytä myös nyt virallisesti käyttöönotettu, todettu erittäin toimivaksi ja 14 henkilölle hyvin riittäväksi!

Otin aaton aurinkoisessa keskipäivän rauhallisessa hetkessä kuvia kattauksesta. Laitoin kameran akun latautumaan ja sieltä sen tänään iltapäivällä siirsin kameraan :D. Joulu meni enemmän hetkessä ollen kameran jäätyä narikkaan. Onneksi kaksi hyvää kuvaaja ottivat ja jakoivat jo joulun kuvia, joihin on tallentunut juurikin niitä hauskoja hetkiä ja mukavia muistoja <3

Arkeen paluu on edessä huomenna minulla ja miehellä, lapsilla loma jatkuu ja luvassa hauskoja päiviä sukulaisten ja ystävien luona yökyläilyä. Minulla onneksi vain kaksi päivää töitä ja taas vapaata, joten ei niin pahalta tunnu huomenna vaihtaa työmoodiin. Nyt lähden lapsia huutelemaan iltapalalle, kipaisen yhden lusikkaleivän itselle vielä teen seuraksi ja sitten iltatoimiin. Mukavia välipäivä kaikille, lomalle tai töihin!

Joulu saapuu ruokasaliin

ja upea uusi pöytä!!!!! Nyt se komeus on valmis tai olihan se valmis jo tiistai-iltamyöhällä, mutta eilen illalla saatiin kuusi saliin ja tuolit kannoin tänään. Joulua varten täytyy ottaa käyttöön kaikenlaisia tuoleja, kun pöydän ääreen kerääntyy aattona 12 henkeä ja joulupäivänä jopa 18 henkeä :D. Kyllä nyt kelpaa jouluvieraiden istua pöytään, kun aattona ainakin kaikki mahtuvat hyvin pöydän äärelle ja ruoallekin on pöydässä aika ruhtinaallisesti tilaa.

Vanhat ompelukoneet Tikkakoski ja Singer pääsivät pöydän jaloiksi, kalkkimaali ja hionta tekivät niille uuden raikkaan ja samalla vähän rouhean ilmeen. Pöytä on juuri niin mahtava kun toivonkin ja olen erittäin kiitollinen miehelleni, joka teki sen valmiiksi kaiken kiireen keskellä <3.

Hieno yksityiskohta on miehen keksimä syvennys pöydän keskellä, jonka voi somistaa tilanteen mukaan ja siis ihan minun koristelutarvettani ajatellen hän suunnitteli ja toteutti sen. Siihen on myös palat, jolla sen voi halutessaan peittää ja pöydän pinnasta tulee aivan eheä. 

Onnellinen ruokapöytärouva ja ruokasalin somistaja huikkaa kaikille erittäin hyvää ja makoisaa joulua. Jatkan jouluvalmisteluja sekä ruokasalin koristelua ja myös ihan vaan fiilistelyä! Leppoisaa joulun aikaa!

Joulun odotusta

Tohinaa ja kiirettä, sitähän se joulunalusaika on. Paljon puuhaa tuntuu olevan niin kotona kuin töissäkin. Nyt riittäisi vain tämä kotitouhuilua, olisi ihana keskittyä oikein kunnolla joulun valmisteluihin ja joka ilta puuhailla vähäsen. Onneksi minulla on vielä perjantai-vapaani, ne tulevat nyt tarpeeseen ja nautin niistä kyllä todella paljon! Toisaalta se hieman hössötyksen kaltainen kiire ja puuhastelu tuovat sitä joulun tunnelmaa, minulle ainakin :D. 

Keittiöön sain eilen laitettua tähtivalon lisäksi jouluvalot hyllyä koristamaan ja muutamia muita pieniä jouluisia koristeita. Odotan, että pääsisin koristelemaan ruokasalia, joka on vielä pahvitettuna remppatyömaana. Ruokapöydän rakennus on hyvässä vaiheessa, pöytälevy on valmis ja saanut kaksi kerrosta Osmo-vahaa pintaansa. Nyt mies enää hioo sen kevyesti ja minä juuri hioin pöydänjalat (kaksi vanhaa ompelukonepöydän jalkaa) valkoisen kalkkimaalikerroksen jäljiltä hieman rouheammaksi. Nyt vaan peukut pystyssä, että pöytälevyn kiinnitys jalkoihin onnistuu ja lattia ei ole liian vino! Kuvia tulee sitten kyllä, kunhan pöytä on kasassa ja huone vähän siistitynyt. Toivottavasti se on hyvissä ajoin ennen aattoa, jotta saan koristella huonetta ja tuoda toivottavasti joulukuusenkin sinne!

Koulun joulumyyjäisistä ostin soodakoristeita, joita on ollut tarkoitus tehdä itse jo useamman vuoden. Ihanaa, kun joku muu oli tehnyt niitä ja samalla vitosluokkalaiset saivat luokkaretkikassaa kasvatettua :).

Nämä koristeet olen tänä vuonna tehnyt. Keksin hyödyntää jouluvalojen koristepallot, jotka ovat nätit, mutta valoissa olivat jotenkin mitäänsanomattoman näköiset. Nämä pääsevät todennäköisesti joulukuusen oksille, kuten Kööpenhaminasta ostamani käpykoristeetkin. Saisipa jo koristella kuusen!

Touhukasta, leppoisaa, suloista, armollista, iloista, lämpöistä, valoisaa ja tunnelmallista joulunalusaikaa kaikille! 

Viikon varrelta

Kauneimpia hetkiä, lumisia tunnelmia sadepäivien välissä, itsenäisen suomen juhlintaa, synttärijärjestelyjä, leivontaa, sukulaisia, siskon yökyläily, kaverisynttärit, jääkukkia huvimajan ikkunassa - nämä kaikki niitä parhaita viikon varrelta, niitä jotka haluaa muistaa pidempäänkin. Turha niitä kurjempia on jäädä miettimään, nämä ovat niitä tärkeimpiä. 

Huomenna vielä Strömsö-puuhailusunnuntai luvassa ja sitten uuteen viikkoon. Kiirettä ja aikataulupaineita tiedossa, mutta vahva aikomus asennoitua siihen mahdollisimman leppoisasti ja armolllisesti. Kaikki järjestyy -mantra mielessä, joulukuinen mys&hygge-asenne sekä mukaviin asioihin hetkeksi jämähtäminen ja ihanissa hetkissä rypeminen - ihan vallan vellominen niissä. Niillä lähden ensi viikkoon! Ihanaa viikonlopun loppua ja uutta viikkoa kaikille!

Joulukuun aloitus

Rakas, tunnelmallinen joulukuu - tervetuloa! Täällä on sairasteltu ja voimat ovat olleet täysin poissa, mutta nyt joulukuun alkaessa olokin helpottaa vähitellen. Ärhäkän poskiontelotulehduksen vuoksi makuaistini on ollut hieman vajaavainen, mutta tänä aamuna maistui kyllä riisipuuro toodella hyvältä! Ensimmäinen kattilassa tehty riisipuuro tässä talossa, uskomatonta että vasta nyt sitä tein, mutta olenpa unohtanut ostaa puuroriisiä kaupasta jo parin kuukauden ajan :D. Kööpenhaminasta löysin Gamla Apoteketista hurmaavan puuroriisi-lasipurkin ja sen myötä taisin muistaa sen riisinkin ostaa!

Olen useamman vuoden ajan tehnyt lapsille joulukalenterin, niin sanotun lappukalenterin, jossa on joka päivä jokin teksti. Eilen paahdettiin vaahtokarkkeja, tänään lappusessa luki riisipuuroa ja jonain päivänä joululaulujen laulamista, suklaan syömistä tai että lapset saavat päättää ruoan. Tänä vuonna laput ovat jouluisessa kirjekuoressa, joka täytyy aina aamulla etsiä, parillisina päivinä on esikoisen ja parittomina ekaluokkalaisen vuoro.

Olen päätynyt tähän päivä kerrallaan -kalenteriin siitä syystä, etten kykene edes viikkoa eteenpäin päättämään mitä millekin illalle uskallan luvata tehtävän. Laitan joka ilta lapun kuoreen ja mietin kyllä vähän etukäteen mitä seuraavien päivien laput voisivat olla. Hyödynnän aiempien vuosien lappuja ja lisään vuosittain jotain uusia. Tänä vuonna eilisen vaahtokarkkien paahtaminen oli uutuus, koska aiemmin meillä ei ole ollut takkaa. Hauskaa on se, että nyt meillä on 3 toimivaa pönttöuunia sekä leivinuuni!

Täydellinen kauden ensimmäinen riisipuuro, oli niin pehmeää ja täyteläistä. Ensimmäisen annoksen nautin perinteisellä kaneli-sokerilla ja seuraavan uudella suosikillani, mantelilastuilla ja sokerilla. Suosittelen kokeilemaan, erittäin herkullista! Puuro oli lasten ja miehen kakkosaamupala, jonka jälkeen alkoi tehokas puuhailu. Saimme leivottua piparit Suomi100 sekä esikoinen 11v. juhliin ja toivottavasti riittää vähän jouluunkin. Päivä vilahti nopeasti keittiön raivauksen jälkeen kauppareissujen ja esikoisen kuskailun merkeissä. Kotiin tullessa upea talvipäivän valo oli haave vain. Laitoin ruoan uuniin ja siirryin soffalle ekaluokkailaisen kanssa sipsikulhon ja dippikasvisten kera.

Joulukuu saisi minusta olla silkkaa hyggeilyä, puuhastelua ja pysähtymistä. Harvoin se sitä riittävästi on, jotenkin tekemistä tuntuu olevan turhan paljon kaikilla elämän osa-alueilla. Tämän vuoksi jälleen muistuttelen itseäni ja miksen teitäkin, että ne hetketkin tekevät paljon. Ne pienet pysähtymiset ovat tärkeitä ja antoisia, hyggeilyhän on oikeastaan mielentila ja puuhastella voi vähän kerrallaan tai silloin kun oikeasti tekee mieli. Nautiskellaan siis ja ollaan armollisia itsellemme, jookos?

Tivolin joulu

Mitä isä ja äiti tekevät marraskuisena iltana kaksin Kööpenhaminassa? Lähtevät tietysti viettämään aikaa Tivoliin :). Mikä huikea jouluinen tunnelma siellä olikaan, kun koko Tivoli kylpi jouluvaloissa, tekolumessa ja joulukoristeissa. Nautiskelimme tunnelmasta, kuljeskelimme valaistuja kujia löytäen aina jonkun uuden nurkkauksen, herkkukojuja tai värivalaistuja laitteita. 

Seisahduin tämän tolpan alle vienosti hymyillen miehelleni, joka katsoi minua ihmetellen. Hänen kielitaitonsa ei riittänyt suomentamaan kylttiä, vaan hän huumorimiehenä arveli kyltin viittaavaan info-pisteeseen, Turkulaisittain kys-se-asemaan ;D!

Yksi valintaperuste miehelläni yllätysmatkalle oli se, että minä pääsen nauttimaan joulun tunnelmasta. Aivan mahtava ajatus ja toteutus onnistui todella hyvin, sain huikean jouluelämyksen ja tunnelmoinnin ihan vaan Tivoli-vierailulla sekä kauniisti ja tyylikkäästi jouluun pukeutuneessa kaupungissa. Olenpa onnentyttö!