Kreetan parhaita

Aivan upea Kreetan loma on takana, 15 päivää, kaksi eri kylää ja kahdella eri kokoonpanolla. Kamera oli mukana miten sattui ja kuvia tuli harmillisen vähän lopulta otettua, mutta tyttäreni sanoin: "paine ne mieleen, ei kaikkea tarvitse kuvata". Pyrin kyllä kovasti painamaan mieleen hetkiä, tuoksuja, rentoa fiilistä, lämpöä tai pikemminkin kuumuutta sekä merta, sen ääniä ja tuoksuja.

Ensimmäinen viikko meni ystäväperheen kanssa upeissa vuoristomaisemissa ja merellekin katsellessa, uima-altaalla aurinkoa palvoen ja lasten uimahyppyjä arvioidessa, ihanissa tavernoissa syöden ja iltaisin terassilla aikuisten kesken Soudan lahden maisemia ihmetellessä. Toinen viikko vietettiin perheen kesken Paleochorassa, jossa ranta oli se juttu, hiekkarannalle oli 100m kämpiltä ja  leipomo oli ihan naapurissa. Tavernat ja kaupat olivat kaikki myös kävelymatkan päässä. Ensimmäiset kuvat ovat upean kaupan ulkopuolelta, jonka lapset heti nimesivätkin "äidin blogi-kaupaksi" ☺︎

Kreetan saaren ihanuuksia ovat myös kukat, vaikka luonto pääasiassa hyvin karua ja kuivaa, ovat hoidetut kukkivat kukat aivan hurmaavia väreineen ja tuoksuineen. Kreikkalainen ruoka on toki yksi syy, miksi saarelle usein matkustamme, mutta siitä ei ole kameralla yhtään kuvaa, kun oli joko niin kiire syödä tai liian pimeää kuvata!

Parasta on kuitenkin lämpö, meri ja rantaelämä! Pienemmän mielestä kärkisijoille pääsisi ehkä myös hiekkalinnojen teko ja rantakahvilaleikki. Erityisen ihanaa on tietysti se rentous ja leppoisa yhdessäolo, joka on erilaista kuin kotioloissa.

Sitten ovat ne hurmaavan kauniit illat ja aamut! Auringonnousut  ja -laskut, joiden sävyt ovat aina haalean hempeitä, ihan toisenlaisia kuin Suomessa. Aamulenkillä ihmettelin huomaamatonta auringonnousua, joka tulee ikään kuin varkaiten. Illalla pimeys lasketuu taas nopeasti ja tavernat muuttuvat erityisen tunnelmallisiksi kauniine valoineen.

Sitten toisinaan on vaan liian kuuma ja väsyttää, lapsia herkemmin, mutta kyllä aikuisiakin toisinaan. Hatut, veden juonti, vaatteilla suojaaminen (toisin kuin kuvassa) ja uv-vaatteet lapsilla uidessa sekä varjossa riittävästi oleilu ovat säästäneet meidät pahemmilta väsähdyksiltä. 

Ihania ovat myös pienten kylien kapeat kadut ja kujat, jotka muuttuvat illalla, kun tavernojen pöydät valtaavat kadut ja autoille tulee pääsy kielto. Ihmisiä kerääntyy syömään ja näinä viikkoina myös jalkapalloa seuraamaan. Hälinä ja kuhina on aika rauhallista, kun tavernoja on niin paljon. 

Ja sitten on se meri, loppumattoman ihana Kreikan meri ♡

Loman päätteeksi - talvinen meri

Viimeisen virallisen lomapäivän iltana lähdimme koko perheen kanssa meren äärelle katsomaan auringonlaskua ja grillaamaan hodareita. Lintsasin jumpista tämän vuoksi, mutta se oli oikea päätös. Halusin viettää aikaa yhdessä ja päästä vielä meren äärelle ennen kuin mies vie auton. Huomenna hän nimittäin lähtee Lahteen hiihtämään Finlandia-hiihdon! Tyttöjen kanssa kannustetaan iskää kovasti kotosalla, lähetetään kannustussuukkoja ja ekstra-energiaa. 

Nyt on merikin jäässä ja lempipaikkani näyttää kovin erilaiselta. Tänne meren äärelle kaipaan usein ja olen todella onnellinen, että löysimme tänne viime kesänä. Ensi viikolla olemme asuneet vuoden kodissamme, uudessa kunnassa ja tätä paikkaa naapurikunnan puolelta en varmaan olisi löytänyt ilman muuttoamme. Tänään tuossa kalliolla seistessä mietin kuinka onnellinen olen, ihan noin ylipäätään. Täällä mieli rauhoittuu ja luonto tekee tehtävänsä, on helppo kokea olevansa onnellinen, tyytyväinen ja unohtaa hetkeksi ne turhat huolet.

 

Retkiseuralaiset malttoivat hetken touhutakin, ennen kuin retkieväät olivat ainoa asia mielessä.

Huikaiseva hellä talvinen valo ♡

Upea, ihmeellinen aurinko, joka on paistanut koko lomaviikkomme. Harvinainen ihanuus, jota Etelä-Suomessa hiihtolomalla yleensä vain vierailevana tähtenä tavataan. Tämä erikoinen talven valo, joka on suloisena kaunis, aivan erilainen kuin muina vuoden aikoina. Tuo valo on myös jo selkeä lupaus keväästä!

Kuvaukset päättyivät tähän auringonlaskun hetkeen, kun alkoi keskittyminen nakkien grillausasteen seurantaan, hodareiden täytteiden valintaan, vaahtokarkkien annosteluun lapsille ja lopulta teen siemailuun termarista haahuillen takaisin rantaan nautiskelemaan - ihan vaan nautiskelemaan.

Follow my blog with Bloglovin

Tammikuun retki

Viikon myöhässä näitä kuvia ja tunnelmia jakamassa, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan! Angiinan pirulainen iski minuun viikolla, kurkkukipu oli juuri niin karmea kuin joskus nuorenakin ja antibioottikuuri on tehokkaasti vienyt voimat. Onneksi suunta on koko ajan parempaan päin :).

Teimme viime sunnuntaina pitkästä aikaa perheen kesken retken meren äärelle. Lapset muistavat kovin hyvin keväisen retken, jolloin käärmeet olivat ottamassa aurinkoa sankoin joukoin... Talvella on se hyvä puoli, ettei niitä kavereita näy. Olinpa ehtinyt kaivata merta ja kallioita.  Pitkäksi aikaa ei talvella kallioille voi jäädä istuskelemaan ja tuulikin on välillä aikamoisen kylmä, mutta sama stressiä poistava vaikutus sillä on kuin lämpöisemmälläkin ilmalla. Tällä kertaa käveltiin ihan kunnon pätkä. Eväiden voimalla lapset jaksoivat yhteensä noin 7 km lenkin. Avotulella grillatut hodarit, kuuma glögi ja suklaa sekä tuulelta suojaisa nuotiopaikka ovat toimiva yhdistelmä!

Retkeily lasten kanssa on hyvin vaihtelevaa tunnelmiltaan, tiedättehän, ihan vaikka nollasta sataan ja takaisin voi vaihdella fiilikset. On niitä onnellisia, iloisia hetkiä ja ilmeitä siellä myös, kun vain sattuu oikeaan hetkeen olemaan kamera kädessä ;).

Olimme kyllä hyvään aikaan iltapäivällä, kun onnistuimme näkemään tammikuun taivaan pastellisia sävyjä erilaisina yhdistelminä, mutta myös lämpimämpiä ja vahvempia sävyjä auringon laskiessa. Josko menisimme retkelle yhdessä taas ensi kuussa?

Ajatukset alkavat siirtyä ensi viikkoon, töihin jotka laahaavat sairastumisen vuoksi, miehen tuleviin pyöreisiin syntymäpäiviin!! sekä ihan arjen askareihin ja talviunilta heränneeseen sisustusvimmaan! Mainiota uutta, alkava viikkoa kaikille teille!

Arjen luksusta

Eilen oli niin kaunis ilta, siis niin upea auringonpaiste, kuulas ja raikas syysilma, että oli pakko olla itsekäs! Tulin kotiin vain piipahtamaan ja ilmoitin että lähtisin meri-metsälenkille. Ajoin uuteen lempipaikkaani, jossa pääsee upeille kallioille, meren rantaan sekä metsään. Otin reppuun kameran, sauvat kainaloon ja painelin kallioille ihailemaan auringon laskua. Ihastelin sitä kaikkea, hiljaisuutta, syksyn tuoksua, luonnon ääniä, meren kohinaa ja upeita syyskuun värejä. Nämä ovat niitä pieniä hetkiä, arjen helmiä.

Merikin näyttää ihan erilaista nyt syksyllä kun miltä se näytti kuukausi sitten. Tähän olisin voinut jäädä, vaikka kuinka pitkäksi aikaa, jos ei pimeän tulo olisi pelottanut minua ja pakottanut sivakoimaan autolle reippaaseen tahtiin :D. 

Kotimatkan alkuun oli pakko pysähtyä, huumaava usva peitti tietä ja viereistä peltoa. Kerrankin olisin oikeaan aikaan, niin että kamerakin on mukana. Perintökalleus-kamerani ei tahtonut toimia, tietysti juuri siinä hetkessä jäi jumittamaan, mutta lopulta minun onnistui napata pari kuvaa. Tämä oli ainoa kelvollinen ja toivon, että siitä välittyy teillekin vähän sen hetken lumoa. Nautiskellaan elosta <3

Hanko

Hurmaava Hanko, nautimme olostamme ihan alkuiltaan asti, jolloin rankempi sade alkoi. Piknik rannassa, leikkipuisto, kiertelyä kaupoissa ja lapsille lounas nro 2 :D. Ei mitään sen ihmeempää, mutta se riitti mukavaan retkipäivään. Hangossa minua ihastutti erityisesti vanhat talot ja meri, voi kuinka rakastankaan merta <3.

Kuva ei aina välitä hetkeä sellaisena kuin toivoisi. Tätä kuvaa ottaessa halusin välittää niin paljon, meren upeuden, aaltojen äänen tuulisena päivänä, lämpimän kallion jalkojen alla ja tyrskyävässä vesirajassa kävelyä. Aikamoinen haaste yhdelle kuvalle :)

Piknik ilman jälkkäriä ei ole piknik lainkaan!

Tänä kesänä pilvet ovat olleet aurinkoa tutumpia, joten pilvinen taivas ansaitsee paikkansa päivän muisteloissa.

Lasten hurvitteluhetki!

Sade ajoi meidät Hangosta alkuillasta, mutta ehdittiinpä sitten kotona tekemään pizzaa! Miehen viimeinen lomapäivä sujui rattoisasti ja huomenna päästään juhlimaan ihanan ystävän synttäreitä aikuisten kesken isolla porukalla. Sillä porukalla on varmasti hauska ilta luvassa, en malta odottaa! Viettäkäähän tekin mahtava viikonloppu!

Meidän hetki

Vietimme hääpäivä viikolla ja otimme pienen irtioton viettämällä arki-illan kaksin. Kiitos Mummun lastenhoitopalvelun saimme nauttia illallisen ja jäädä vielä ihmettelemään aurinkoista iltaa Helsinkiin. Meri, lasillinen viiniä, yhteinen jälkkäri, auringonlasku ja kiireetön ilta - pienistä asioista ne mahtavat hetket rakentuvat!

Nyt ihmetellään korvatulehduksia, sanakokeita, vääriä bussikortteja ja pokemoneja. Omat ajatukset on kyllä jo huomisissa juhlia - kakut viimeistelyjä vaille valmiit rakkaan isin ja hänen vaimonsa juhliin. Seuraavaksi lasillinen viiniä ja kortin tekoon!

Aurinkoista viikonloppua kaikille teille. Kiva, kun käytte täällä kyläilemässä <3

Häivähdys merta

Mieli palaa merelle, suurelle valtamerelle ja siihen rentouden tilaan, jossa olimme koko perhe vielä viikko sitten. Laitoin pestyä rantapyyhettä kaappiin, kun tuoksutin siinä hennosti meren tuoksua ja hetkessä olin valtameren äärellä. Aina vaan yllättää se, miten voimakas vaikutus tuoksuilla meihin on.

Samalla kaikki on hyvin tässäkin hetkessä, arkisempaan eloon jo melkein tottuneena. Ihania, vaikka väsyneitä iltoja vietetty pienemmän kanssa. Mustikoita poimittu kipollinen iltapalaksi, pakastettu vadelmia, ulkoiltu, syöty jäätelöannokset ja oltu vaan. Huomenna saadaan isosisko kotiin ja vietetään pitkästä aikaa viikonloppua kotosalla. Todellinen arki alkaa vasta koulujen alettua, ja siltikin on vielä kesä. Se jatkuu ja nämä elokuun illat vasta mahtavia ovatkin!

Muistoista vähitellen kotoisiin tunnelmiin blogissakin, kunhan maltan näitä ihania tunnelmia olla jakamatta :). Merellisiin tuoksuihin ja tyrskyjen kuviin toivotan hyvät yöt ja leppoisaa viikonloppua kaikille jo etukäteen!

Onnenhetkiä lomalta

Kreetalle vilkuteltiin heipat tänään aamusta ja kotiin pääsimme turvallisesti iltapäivällä. Arkeen paluu onkin heti huomenna muilla paitsi koululaisella. Kun uni ei vielä lomarytmin vuoksi tule, niin lyhyesti ensimmäisiä tunnelmia reissusta - pieniä onnenhetkiä.

Onnellisempaa tyttöä en ole hetkeen nähnyt, kun tämä neiti pääsi kahdesti ratsastamaan ja paijailemaan Poppy-aasia. Kuvasta välittynee tunne <3.

Pieni patikkaretki koko perheen voimin oli muutamia itkuja lukuun ottamatta erittäin onnistunut elämys. Luonnon erilaisesta kauneudesta nautin joka päivä. 

"Heitä vielä!"

Lounas rannalla tavernassa, laskun pehmittäjänä melonilautasellinen, ja nuo kirsikat olivat niin maukkaita!

Välipalalla, jätskillä tai lounaalla, aina oli huikeat maisemat. Näissä lämpöisissä, rennoissa tunnelmissa kömmin omaan sänkyyn ja nukun pienet kauneusunet ennen töihin paluuta. 

Jatkan lomatunnelmissa vielä ensi viikolla blogissa, josko se pehmentäisi arjen aloitusta :D. Pientä rentoutta omaan ja kaikkien muidenkin viikon alkuun toivottaen!