keskiviikko 18. heinäkuuta 2018

Lomalla vielä



Viimeinen lomaviikko ja kotona olen neljän viikon lomasta ollut vain vajaat kuusi päivää! Tarkoitus oli olla ehkä enemmänkin ja kyllä täällä vielä pari päivää tulee vietettyä viikonloppuna, mutta jotenkin nyt en malta olla aloillani. Haluan käydä ystäviä moikkaamassa, kun harvoin arjessa ehtii ja mikäs tässä lomalla ollessa on, kun ottaa ja lähtee. Ihanasti kaikille sopi lyhyellä varoitusajalla tulla kylään. Aamulla starttaa tyttöjen road trip, kun pakataan lasten kanssa auto ja aloitetaan kolmen päivän rundi Suomen suvessa.

Kotona ollessa on ollut ihana helleaalto, mutta sen vuoksi puuhailu on jäänyt aika vähälle, kun ei päivisin paljoa jaksa huseerata. Sain aamuisin ja iltaisin jotain tehtyä, vähän häärättyä puutarhassa ja yhden keittiöön tulevan hyllyn vihdoin maalattua sekä 10 kg mansikoita pakastettua, mutta muuten olen ottanut ihan vaan rennosti! Huvimajassa on tullut istuskeltua  kuumallakin muutamana aamuna, hetki lounaan yhteydessä ja vähän iltasella kuuntelemassa sirkkojen siritystä. Upea ja ihmeellinen kesä tämä on lämpöennätyksineen ja kuivuuksineen. Olen kyllä nauttinut, mutta lomalla onkin helppoa, kun ei tarvitse jaksaa tehdä niin paljon.



Vaihtaa vain välillä pelargonian muratin tilalle tai hakee muutaman luonnon kukan maljakkoon, laittaa äänikirjan päälle ja hakee lasillisen zero colaa sitruunalla ja istuu alas. Sitä se loma on viime päivinä ollut, no todellisuudessa aika hetkittäin, mutta silloin kun lapset ovat olleet kavereidensa kanssa ja itsekin malttanut olla keskeyttämättä olemista jollain hääräämisellä.


Leppoisia hellepäiviä kaikille, toivottavasti pääsette nauttimaan niistä oman fiiliksenne mukaan hikoilemalla auringossa tai viilentymällä tuulettimien ja ilmastointien alla. Joka tapauksessa kesää on vielä jäljellä puolitoista kuukautta ja pääsemme varmasti nauttimaan myös viileämmistä keleistä. Elokuun loppuun kesä virallisesti päättyy ja niin haluan ajatella, vaikka itsestä usein tuntuu, että koulun alkuun jollain tavalla loppuu kesä. Lasten lomien loppuessa alkaa monella tapaa arkirutiinit aikamoisella rytinällä ja kaikki se organiseeraaminen on niin syksyä! Sitä alan odottaa omalla tavallaan innokkaasti myös, mutten ihan vielä. Nyt on vielä kesä ja loma ♡




keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Kreetan parhaita



Aivan upea Kreetan loma on takana, 15 päivää, kaksi eri kylää ja kahdella eri kokoonpanolla. Kamera oli mukana miten sattui ja kuvia tuli harmillisen vähän lopulta otettua, mutta tyttäreni sanoin: "paine ne mieleen, ei kaikkea tarvitse kuvata". Pyrin kyllä kovasti painamaan mieleen hetkiä, tuoksuja, rentoa fiilistä, lämpöä tai pikemminkin kuumuutta sekä merta, sen ääniä ja tuoksuja.

Ensimmäinen viikko meni ystäväperheen kanssa upeissa vuoristomaisemissa ja merellekin katsellessa, uima-altaalla aurinkoa palvoen ja lasten uimahyppyjä arvioidessa, ihanissa tavernoissa syöden ja iltaisin terassilla aikuisten kesken Soudan lahden maisemia ihmetellessä. Toinen viikko vietettiin perheen kesken Paleochorassa, jossa ranta oli se juttu, hiekkarannalle oli 100m kämpiltä ja  leipomo oli ihan naapurissa. Tavernat ja kaupat olivat kaikki myös kävelymatkan päässä. Ensimmäiset kuvat ovat upean kaupan ulkopuolelta, jonka lapset heti nimesivätkin "äidin blogi-kaupaksi" ☺︎





Kreetan saaren ihanuuksia ovat myös kukat, vaikka luonto pääasiassa hyvin karua ja kuivaa, ovat hoidetut kukkivat kukat aivan hurmaavia väreineen ja tuoksuineen. Kreikkalainen ruoka on toki yksi syy, miksi saarelle usein matkustamme, mutta siitä ei ole kameralla yhtään kuvaa, kun oli joko niin kiire syödä tai liian pimeää kuvata!


Parasta on kuitenkin lämpö, meri ja rantaelämä! Pienemmän mielestä kärkisijoille pääsisi ehkä myös hiekkalinnojen teko ja rantakahvilaleikki. Erityisen ihanaa on tietysti se rentous ja leppoisa yhdessäolo, joka on erilaista kuin kotioloissa.



Sitten ovat ne hurmaavan kauniit illat ja aamut! Auringonnousut  ja -laskut, joiden sävyt ovat aina haalean hempeitä, ihan toisenlaisia kuin Suomessa. Aamulenkillä ihmettelin huomaamatonta auringonnousua, joka tulee ikään kuin varkaiten. Illalla pimeys lasketuu taas nopeasti ja tavernat muuttuvat erityisen tunnelmallisiksi kauniine valoineen.


Sitten toisinaan on vaan liian kuuma ja väsyttää, lapsia herkemmin, mutta kyllä aikuisiakin toisinaan. Hatut, veden juonti, vaatteilla suojaaminen (toisin kuin kuvassa) ja uv-vaatteet lapsilla uidessa sekä varjossa riittävästi oleilu ovat säästäneet meidät pahemmilta väsähdyksiltä. 


Ihania ovat myös pienten kylien kapeat kadut ja kujat, jotka muuttuvat illalla, kun tavernojen pöydät valtaavat kadut ja autoille tulee pääsy kielto. Ihmisiä kerääntyy syömään ja näinä viikkoina myös jalkapalloa seuraamaan. Hälinä ja kuhina on aika rauhallista, kun tavernoja on niin paljon. 


Ja sitten on se meri, loppumattoman ihana Kreikan meri ♡


torstai 21. kesäkuuta 2018

Kesäinen kakku ja lomatoivotukset!


Tämän kesäisen kakun tein kummityttöni 3-vuotispäiville. Ohje jäi laittamatta tänne blogiin, kun olen keskittynyt tekemään töitä valmiiksi ennen kesälomaa sekä organisoinut perheen tavaroita ja tarpeita lomamatkaa varten. Nyt pikaisesti piipahdan täällä toivottamassa samalla kertaa ihanaa juhannusta ja mahtavaa kesää! Reissussa ei blogi päivity, katsotaan sitten mikä on tilanne kotiinpaluun jälkeen heinäkuussa. Instassa lomakuulumisia pääsee seuraamaan vähintäänkin storiesin puolella.


Itse asiaan, eli kakkuun, jonka pohja on perinteinen viiden munan sokerikakku, johon lisäsin 2 tl vaniljasokeria tuomaan makua. Täytteenä on mango-valkosuklaavaahto, joka on muokattu Kinuskikissan suklaatäytteestä. Vältän käyttämästä liivatetta ja korvaan sen useimmiten suklaalla tai vaniljakreemijauheella. 

Mango-valkosuklaatäyte

4dl vispikermaa
200g Philadelphia tm. maustamatonta tuorejuustoa
290g (2 levyä) Pandan valkosuklaata
n. 2,5-3dl Bonne tm. mangososetta

Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita notkistettu tuorejuusto sekä mangosose sekaan. Sulata suklaa miedolla lämmöllä (Max 300 W) mikrossa laakeassa astiassa. Sekoita sulanut suklaa seokseen. Maista ja lisää tarvittaessa mangososetta. Levitä pohjan päälle ja jähmetä jääkaapissa.

Kakun päällä on Violan vaniljatuorejuustoa (n. 300g), joka on värjätty pastavärillä (Wilton tm.), joita myydään nettikaupoissa mitä upeammissa värivaihtoehdoissa. Koristelussa voi sitten päästää luovuutensa valloilleen ja valita syötävät koristeet kohderyhmän mukaan.


Herkullista, kaunista, rentouttavaa, iloista, hetkiin pysähtyvää ja ennen kaikkea juuri sinun näköistäsi kesää!



keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Helppo DIY saippua



Saippua on ihana pieni lahja. Lasten opettajat ovat useammatkin saaneet tällaisen muistamisen, samoin harrastusten ohjaajat ja toki sukulaisetkin. Parasta on se, että nämä ovat todella helppo tehdä valmiista saippuamassasta. Olen aiemminkin aiheesta postannut, mutta kertaushan on vaan hyväksi! Valmista massaa saa värittömänä esim. Sinellistä, mutta olen tilannut useamman kerran sitä valkoisena ja värittömänä Lahtisen vahavalimosta. He myyvät myös eteerisiä öljyjä, joita voi käyttää tuoksun tuomiseksi sekä väriainetta saippuaa varten. Kokeilin ensi kertaa väriainetta ja sain aikaiseksi alla olevan suloisen pinkin greippisaippuan! Tarkemman ohjeen antaminen on vaikeaa, kun teen vähän näppituntumalla, mutta alla summittaista ohjetta.



Pinkki greippisaippua:

1pkt saippuamassaa
noin 10-20 tippaa eteeristä öljyä, esim. greippi
noin 1 tl saippuaväriä 

Kookossaippua:

1 pkt saippuamassa
 noin 5-10 tippaa saippuatuoksua, kookos
1/2-1 pussillinen pieniä kookoshiutaleita

Lisäksi tarvitaan 2 vanhaa kattilaa vesihaudetta varten, jossa massa sulatetaan levyllä miedolla lämmöllä. Kattila otetaan pois levyltä, kun massa on täysin sulanut ja lisätään tuoksu sekä väri tm. raaka-aineet. Tuoksun määrää on vaikea arvioida, joten kannattaa laittaa alkuun vähemmän, tuoksutella massaa ja lisätä tarpeen mukaan tipottain. Lopulta massa kaadetaan puhtaaseen ja kuivaan maitotölkkiin ja jätetään jäähtymään. Huom! Kookoshiutaleet eivät jakaannu tasaisesti massan jäähtyessä, vaan osa saippuasta on hiutaleista ja osa sileää. Väri on myös hieman erilainen, kuten yllä olevasta kuvasta voi huomata. Ikkunalaudalla olevissa on hiutaleita ja lautasella olevissa ei.

Valmiin saippuan voi leikata veitsellä haluamansa kokoisiksi palasiksi tai ottaa piparimuotilla saippuasiivusta vaikka sydämenmuotoisia palasia. Ylimääräiset reunat voi joko pikaisesti sulattaa uudelleen tai käytää sellaisenaan itse. Saippuaa voi toki tehdä vain puolikkaasta paketista kerrallaan tai tehdä yhdestä paketista kahta erilaista.

Aiempi suosikkini oli sitrussaippua, jonka väri ja osittain tuoksukin tulee appelsiinin, sitruunan ja limen kuoresta. Kuoriraasteen lisään jo sulamisvaiheessa, jotta tuoksu ja väri tulevat vahvempana. Tämän lisäksi käytän eteeristä greippiöljyä tuoksua vahvistamaan, kuoret eivät yksinään riitä tuomaan riittävän syvää ja raikasta tuoksua.



Kokeilkaa ihmeessä saippuan tekoa, yksinkertaista ja nopeasti valmista - juuri sellaista mukavaa diy-puuhaa! Vinkatkaa myös, jos teillä on hyviä ideoita tai kokeiluja tuoksuista sekä erilaisista raaka-aineista!



lauantai 9. kesäkuuta 2018

Tyttöjöen viikonloppu ja pikkukakut



Mitäs sitä tytöt ja äiti keksii, kun mies on viikonlopun poissa? Leipomista ja herkuttelua yllin kyllin, ainakin täällä meillä. Aamulla aloitimme herkkucroissanteilla, ihan vain koska jääkaapista löytyi vanhaksi menevä croissant-pötkö. Jokainen sai tehdä kaksi haluamaansa, tytöille tuli yhdet Nutellalla ja tuleva tokaluokkalainen maistoi vaahtokarkeilla täytettyä versiota (nyt on hyvä, ettei se mies kuule). Nämä menivät uuniin täytteineen, itse valitsen täytteettömän version, jonka täytin sitten Philadelphialla ja kirsikkahillolla!

Aiemmin olin luvannut, että leivotaan pikkukakkuja yhdessä, kun jäi koulun päättäjäiskakku poikkeuksellisesti tytöille leipomatta. Leivomme perussokerikakkupohjan pellille ja teimme takuuvarman valkosuklaa-vispikerma-Philadelphia -täytteen (Kinuskissan suklaatäyte ohje). Lisäksi sai valita Nutellaa, lemon curdia, pakastevadelmia tai -mansikoita sekä suolakinuskikastiketta. Kokosimme kakut pieniin pyöreisiin muotteihin, jotka sain joskus muinoin ainoilta käymiltäni Tupperware-kutsuilta lahjana. 

Yhteisen lenkin jälkeen kumosimme ja koristelimme kakut. Koristeluun oli tytöillä kaikenlaisia ideoita ja alkuun näytti tulevan sokerimassakuorrutteisia kakkuja, mutta lopulta vain toiselle tuli sokerimassaa päälle ja toisen koristeet menivätkin suuhun. Teimme tulevan kutosluokkalaisen kanssa molemmat nakukakut. Saunan jälkeen söimme pikaisesti ruokaa, jotta pääsimme maistelemaan kakkuja. Maistui kyllä hyviltä, mutta säästimme kaikki kakkuja aamuherkutteluun ja jätimme tilaa poppareille. Katsoimme tänään illalla yhdessä leffan, kuten eilenkin, leffaherkut vain vaihtuivat. Eilen syötiin jätskiannokset ja tänään poppareita. Olipa ihanaa yhteistä oleilua ennen kuin tytöt lähtevät Mummolaan arkiviikoksi ♡





Aamupäivällä hain pihasta kukkia, aika laihoin tuloksin. Tämä kuivuus on verottanut kukintaa ja tuntuu, ettei osa kukista edes ala kukkimaan kunnolla. Juhannusruusussa on esimerkiksi vain muutamia kukkia. Lähdin joenrantatontille etsimään koiranputkia, kun lupiinitkin olivat kuivahtaneita. Sain kimpullisen koiranputkia ja kävelin rähjäiselle laiturille. Istahdin hetkeksi siihen ihan itsekseni ja se hetki oli ihanan rauhallinen kikatuksen vastapainoksi!



Kakuista saadaan nauttia vielä huomenna ja tyttöjeni kanssa yhteisestä ajasta. Toivottavasti sunnuntai tuntuu kovin pitkältä ja aika kuluu erityisen hitaasti. Maanantaista alkaa kyllä lähtölaskenta yhteiseen lomaan, koska vajaan kahden viikon päästä, juhannusaattona alkaa aikuisillakin loma. Lähdemme silloin kahdeksi viikoksi Kreetalle juhlavuottamme juhlistamaan sekä lököilemään itsemme leppoisiksi!




sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Kesäkuun teehetki



Pitkästä aikaa täällä, ihana ja ainutlaatuinen toukokuu on jo ohi ja kesäkuu sekä lasten kesälomat ovat juuri alkaneet. Koneeni sekosi pari viikkoa sitten ja jouduin viemään sen huoltoon. Olipas orpo olio olla melkein viikon ilman sitä! Blogi jäi tämän vuoksi päivittämättä viime viikolla, Instaan sain kuvia siirrettyä sentään miehen koneen kautta. Tahti täällä on tasaantunut kerran viikossa postailuun, välillä se tuntuu niin kovin vähäiseltä, mutta tässä hetkessä se on nyt oikea tahti. 

Kaiken kiireen keskellä olen kyllä nauttinut upeasta toukokuun lämmöstä ja luonnon yllättävästä heräämisestä sekä toinen toistaan upeammista kukinnoista. Nyt kuivuus kyllä on jo vähän huolestuttavaa, toivotaan luonnon vuoksi, että saadaan pian sadetta. Olen saanut istutettua kasvimaalle herneitä, kesäkurpitsoja, perunoita sekä uuden mansikkasatsin. Pelottaa vaan, että aurinko on polttanut mansikantaimia kuoliaaksi. Kastelua tarvitsisi koko piha paljon useammin kuin olen sitä ehtinyt antaa. Puutarhassa olisi muutenkin hommaa vaikka kuinka ja tällä hetkellä se muistuttaa villiintynyttä puutarhaa enemmän kuin rennon huvilamaista puutarha. Ajan kanssa haluan suunnitella vähän helppohoitoisempia osioita sinne ja miettiä ehkä terassia johonkin kohden sekä huvimajan kunnostusta. Kaikenlaisia ajatuksia sitä on, mutta saa nähdä mitkä niistä ja milloin tulevat toteutukseen. Nyt töissä riittää kiirettä loman alkuun asti, joten illat tulevat jäämään aika lyhyiksi puutarhaa tai muita puuhia ajatellen. Rento ja villiintynyt tyyli tulee siis jatkumaan!




Nyt istahdan hetkeksi teekupillisen kera ja koetan rauhoittaa mielen kaikilta tekemättömiltä töiltä sekä projektisuunnitelmilta. Lämpimänä päivänäkin tee maistuu minusta ihanalle. Sitruunainen  vihreätee kupissa ja ajatuksissa tuleva Kreetan matka ♡ Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille ja mukavaa alkavaa viikkoa!



lauantai 19. toukokuuta 2018

Tämä on meidän koti



Istahdin huvimajaan puuhattuani puolet päivästä kasvimaalla ja uuden mansikkamaan istutustöissä. Hetken yksin ollessa ajatukset ehtivät harhailla vaikka missä, kunnes ajatukset täytti vain onnellinen tunne - tämä on meidän koti! Vieläkin se tuntuu välillä aivan uskomattomalta ja niin ihanalta, että tämä on todella meidän oma. Koti, jollaisesta haaveilimme, se haave jonka jo hautasimme, joka tulikin toteen. Reilun vuoden olemme tässä asuneet ja vieläkin muistan olla kiitollinen siitä asioiden ja sattumusten ketjusta, joka johti meidät tänne ♡

Nyt ensi kertaa vähän ulkokuvaa kodistamme täällä blogissa. Tässä näkyy vain osa, mutta pihahan on aloittevalle puutarhurille aivan liian iso. Varsinkin, kun tämä puutarhuri lähtökohtaisesti tykkäisi siististä ja selkeästä ympäristöstä. Nyt elämme huvilamaisessa puutarhassa, jossa rehottaa vuohenputkia, voikukkameriä ja sekalaisia kukkapenkkejä. Ehkäpä tämä on hyvää siedätyshoitoa minulle ja opettelua, että vähitellen tästä voi tehdä omanlaisensa, yksi kulmaus kerrallaan.



Tämä toukokuu on ollut aivan mieletön. Nyt omenapuut kukkivat valtoimenaan upeita valkoisia kukkia vaaleanpunaisine häivähdyksineen. Viime vuonna omenapuut eivät kukkineet oikeastaan lainkaan, joten sitäkin ihanampaa saada nähdä tämä upea kahden puun kukkaloisto. Luonto antaa todella parastaan juuri nyt!



Hiippailen hiljaisessa kodissa ennen muun perheen kotiinpaluuta, piipahdan ihmettelemässä vielä pihan ympäri ja kastelemassa juuri istuttamani mansikantaimet. Tässä on nyt hyvä, paremmin ei voisi olla ♡