Näytetään tekstit, joissa on tunniste oma hetki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste oma hetki. Näytä kaikki tekstit

lauantai 11. elokuuta 2018

Puutarhan uutuuksia ja ajatuksia bloggaamisesta



Tämä blogin pitäminen on minulle harrastus, sellainen jota ei suoriteta tiukkapipoisesti ja jota ei kehtaisi kuitenkaan listata harrastukset kohtaan, kun se ei ole niin aktiivista. Välillä koen, että pitäisi enemmän ja eihän blogin pitäminen ole järkevää, jos ei tuota postauksia monta kertaa viikossa tai lukijoita houkutellen valita kuvia tai aiheita. Olen kuitenkin todennut, että tässä elämänvaiheessa, tässä työssä ja oman elämän tasapainon huomioiden kerran viikossa tai joskus harvemmin on se tahti, joka sopii minulle juuri nyt. Lisäksi haluan kirjoittaa oman fiiliksen mukaan vähän tai enemmän, hömppää tai vähän enemmän hömppää.

Blogiin oli alun alkaen ajatus tuoda kuvat, joita muutenkin otin, jonnekin talteen. Itse asiassa ajatus oli, että elämässä on niin paljon ikävää, rumaa sekä turhauttavaa, että niiden vastapainoksi kaipaan kaunista, positiivista ja jopa "turhaa", sellaista joka vain on kivaa ja nättiä sekä vie ajatukset pois arjen kiireestä, maailman kurjuudesta ja omista tummista pilvistä. Ajatus oli vahvistaa sitä hyvää, jota elämä tarjoaa niissä pienissä hetkissä, jotka usein vaan vilahtavat ohi. Tänne niitä voisi tulla katsomaan myöhemminkin, selaamaan kuin päiväkirjaa, jota voi käydä kurkkaamassa ja muistelemassa. Julkinen blogista kuitenkin tuli, jotta joku muukin voisi saada iloa kuvistani. Onhan se myönnettävä, että on todella mukavaa, että täällä myös käy joku ja jos joku ilahtuu kuvistani. Se, että jotkut teistä käyvät täällä ihan säännöllisesti on ihan superia. Jokaiselle teistä ♡

Blogin aloittamisesta kunnia ja kiitos kuuluu yhdelle rakkaalle ystävälle, joka ehdotti sitä jo ennen kuin olin ajatukselle itse valmis. Tyrmäsin hänen ajatuksen alkuun täysin, mutta olihan se välähtänyt omassakin mielessä ja noin vuoden päästä blogi oli pystyssä! Kiitos Susu♡



Blogi-pölinät alkoivat oikeastaan siksi, että nämä puutarhakalusteet (ja toisetkin, jotka eivät vielä päässeet kuviin) ovat käytännössä tulleet meille blogin ansiosta! Mieheni tuttu on käynyt joskus katsomassa blogiani ja kun näiden kalusteiden aika oli siirtyä toisaalle otti hän yhteyttä ja kysyi, josko haluaisimme ostaa nämä, sopisivat kuulemma tyyliin. Ihan hyvin myyty! Mutta ovathan nämä herttaisia ja romanttisen rosoisia. En ole vielä varma minne nämä lopullisesti jäävät, mutta seilaavat täällä pihalla, kunnes löytävät paikkansa.


Ihanat ostivat minulle nimppariruusun, aamulla sujahti kauppaan isompi tyttönen ja aamupalalla sain ruusun sekä suklaalevyn ♡ Nautin ruususta cokis-lasin kanssa hetken tässä pöydän ääressä, kun muu perhe kävi paikallisessa keskiaika-tapahtumassa. Nypin ensin rikkaruohoja ja hääräsin, sitten hain kameran ja kuvasin sekä istuin lopulta tähän pöydän ääreen. Vaikken malttanut istua pitkään, niin ajattelin siinä hetkessä, että laitan tämän muistiin, tämän ehkä viimeisen kesäpäivän ja mukavana alkaneen päivän, rauhallisen ja rennon lauantain.




Kaiken keskeneräisen keskellä täällä pihalla yritän antaa olla ja ihastella sitä jotain yhtä pientä asiaa. Tänään niitä olivat uusien mansikoiden rönsyjen leikkaaminen, tämä pöytä tuoleineen ja se, että  meillä upea iso piha, joka on vain täynnä mahdollisuuksia!

I H A N A A viikonloppua kaikille teille, toivottavasti osaatte ottaa rennosti ja nautiskella, ainakin vähäsen!



lauantai 19. toukokuuta 2018

Tämä on meidän koti



Istahdin huvimajaan puuhattuani puolet päivästä kasvimaalla ja uuden mansikkamaan istutustöissä. Hetken yksin ollessa ajatukset ehtivät harhailla vaikka missä, kunnes ajatukset täytti vain onnellinen tunne - tämä on meidän koti! Vieläkin se tuntuu välillä aivan uskomattomalta ja niin ihanalta, että tämä on todella meidän oma. Koti, jollaisesta haaveilimme, se haave jonka jo hautasimme, joka tulikin toteen. Reilun vuoden olemme tässä asuneet ja vieläkin muistan olla kiitollinen siitä asioiden ja sattumusten ketjusta, joka johti meidät tänne ♡

Nyt ensi kertaa vähän ulkokuvaa kodistamme täällä blogissa. Tässä näkyy vain osa, mutta pihahan on aloittevalle puutarhurille aivan liian iso. Varsinkin, kun tämä puutarhuri lähtökohtaisesti tykkäisi siististä ja selkeästä ympäristöstä. Nyt elämme huvilamaisessa puutarhassa, jossa rehottaa vuohenputkia, voikukkameriä ja sekalaisia kukkapenkkejä. Ehkäpä tämä on hyvää siedätyshoitoa minulle ja opettelua, että vähitellen tästä voi tehdä omanlaisensa, yksi kulmaus kerrallaan.



Tämä toukokuu on ollut aivan mieletön. Nyt omenapuut kukkivat valtoimenaan upeita valkoisia kukkia vaaleanpunaisine häivähdyksineen. Viime vuonna omenapuut eivät kukkineet oikeastaan lainkaan, joten sitäkin ihanampaa saada nähdä tämä upea kahden puun kukkaloisto. Luonto antaa todella parastaan juuri nyt!



Hiippailen hiljaisessa kodissa ennen muun perheen kotiinpaluuta, piipahdan ihmettelemässä vielä pihan ympäri ja kastelemassa juuri istuttamani mansikantaimet. Tässä on nyt hyvä, paremmin ei voisi olla ♡

 


perjantai 10. marraskuuta 2017

Saako joulu jo tulla?



No kyllähän se vähän saa jo tulla, ainakin hiipiä pieninä palasina tässä marraskuun aikana. Aloitin fiilistelyn viime viikolla jo, tai no oikeasti jo vähän aiemminkin, mutta lainasin jouluaiheisia kirjoja kirjastosta. Tänään nautin äärettömästi rauhallisesta vapaan perjantain aamuhetkestä yksinäni teekupillisen, muutaman suklaakonvehdin ja tämän inspiroivan kirjan äärellä.  Kirja on jo vuodelta 2013, mutta jostain syystä vasta nyt siihen törmäsin. Ilona Pietiläisen Lumova Joulu - Ideoita tunnelmalliseen jouluun on kirjaimellisesti l u m o a v a!! Upeita tunnelmia, kuvia ja mahtavia ideoita. Ilonalla on ihana blogi valkoinenpuutalokoti ja Instassa seuraan innolla hänen kauniita kuviaan. Todella taitava kuvaaja ja tunnelmien luoja. Häneltä on ilmestynyt useita hurmaavia kirjoja, joista uusimpaan - jouluaiheeseen, haluaisin tutustua myös vielä tänä vuonna.

Kirjan ideoista muutamat tulevat tänä vuonna varmasti jo kokeiltua, kuten alla olevat valkoiset piparit. Piparien päällystäminen vaahtokarkkimassalla on takuuvarma hitti lapsille ja itse haluaisin näitä ihan koristeeksikin. Innostuimme lasten kanssa myös tötterökuusista, joista kuulemma voisi tehdä metsän piparitalon viereen :).











Tunnelmallista alkavaa viikonloppua kaikille joulufiilistelijöille ja koettakaahan kestää tekin, jotka vähemmän intoilette joulua :D!




perjantai 29. syyskuuta 2017

Arjen vastapainoa



Tällä viikolla on arki ollut vähän turhan kireää, kiireistä ja sisältänyt liian vähän niitä hyviä tasapainottavia asioita. Viikonloput ovat tietysti hyvää aikaa tasapainottaa arkea, mutta tahtotila olisi tehdä niitä asioita arki-iltoinakin.  Tuntuu niin turhalta elää viikot pää suhisten ja viikonloppuna koettaa nollata tai tasata se kaikki viikon aikana kertynyt kohina. Tänään olen erityisen onnellinen perjantai vapaastani, jotta sain olla yksin ja lähdin lenkille mereen ääreen heti aamusta. Täydellistä omaa aikaa ja nyt on niin hyvä olo :). Kameran jätin kotiin tarkoituksella, mutta Instasta löytyy joitakin kännykällä otettuja fiiliskuvia aamulta.


Ihania syksyisiä iltoja on ollut ja niitä toivottavasti luvassa on monen monta. Tykkään kyllä niin tästä ajasta, tunnelmallisuudesta, kynttiöistä ja valoista, syksyn tuoksusta, kirpeästä ilmasta, luonnon väreistä ja muutoksista.



Meitä odottaa mahtava viikonloppu entisten naapuriemme ja hyvien ystäviemme luona. Lähdemme matkaamaan tänään Keski-Suomeen. Lapset odottavat jälleennäkemistä kavereidensa kanssa ja niin me aikuisetkin :). Luvassa on varmasti leppoisaa ja hauskaa yhdessäoloa. Hyvää tasapainoa juuri tälle viikolle ja tulevaa viikkoa jo ennakoiden! 

Tunnelmallista ja rentoa viikonloppua kaikille teille!




lauantai 23. syyskuuta 2017

Vadelmatarha



Rakastan vadelmia, siis todella r a k a s t a n ! Olen haaveillut omista vadelmapensaista jo kymmenisen vuotta. Tänään olen monta askelta lähempänä tätä pientä haavetta. Viikko sitten raivasin kasvimaalta yhden kulmauksen ja tänään vihdoin pääsin ostamaan 10 kpl:tta Makean Maurin -taimia :). Mieletön tuuri oli vielä matkassa, kun taimet olivat -50% ja alennuksessa oli myös multa, kalkki ja kuorikatekin. Pientä raivausta vielä jouduin tekemään, sitten kaivelemaan, lisäämään uutta multaa, kalkitsemaan ja leikkailemaan maanpeitekangasta ja lopulta taimet paikoilleen. Sitten kivireunaa varten ajoin viisi kottikärryllistä kiviä toiselta puolen pihaa ja vihdoin kuorikate päälle. Nyt kastelua ja vähän lannoitusta ja sitten jännitän, miten taimeni selviävät ja alkavathan kasvaa keväällä. Peukut pystyssä!!


Tässä on suurempaa filosofiaa, ja olen todella samaa mieltä tämän ihanan kortin kanssa!


Vähä kerrallaan, kyllä siitä vielä ihan kokonainen kasvimaa tulee!



torstai 14. syyskuuta 2017

Arjen luksusta



Eilen oli niin kaunis ilta, siis niin upea auringonpaiste, kuulas ja raikas syysilma, että oli pakko olla itsekäs! Tulin kotiin vain piipahtamaan ja ilmoitin että lähtisin meri-metsälenkille. Ajoin uuteen lempipaikkaani, jossa pääsee upeille kallioille, meren rantaan sekä metsään. Otin reppuun kameran, sauvat kainaloon ja painelin kallioille ihailemaan auringon laskua. Ihastelin sitä kaikkea, hiljaisuutta, syksyn tuoksua, luonnon ääniä, meren kohinaa ja upeita syyskuun värejä. Nämä ovat niitä pieniä hetkiä, arjen helmiä.





Merikin näyttää ihan erilaista nyt syksyllä kun miltä se näytti kuukausi sitten. Tähän olisin voinut jäädä, vaikka kuinka pitkäksi aikaa, jos ei pimeän tulo olisi pelottanut minua ja pakottanut sivakoimaan autolle reippaaseen tahtiin :D. 


Kotimatkan alkuun oli pakko pysähtyä, huumaava usva peitti tietä ja viereistä peltoa. Kerrankin olisin oikeaan aikaan, niin että kamerakin on mukana. Perintökalleus-kamerani ei tahtonut toimia, tietysti juuri siinä hetkessä jäi jumittamaan, mutta lopulta minun onnistui napata pari kuvaa. Tämä oli ainoa kelvollinen ja toivon, että siitä välittyy teillekin vähän sen hetken lumoa. Nautiskellaan elosta <3



perjantai 8. syyskuuta 2017

Oma aamiainen



Onpa arki ottanut minut tiukkaan otteeseen viime viikot. Ensin olin viikon yksin tyttöjen kanssa ja se meni osittain sairastellessa ja ylipäätään yrittäessä ehtiä olla töissä ja kotona riittävästi. Vietin sen viikon päätteeksi ihanan viikonlopun työkavereiden kanssa mökillä ja se oli todella täydellinen kesän päätös. Uimme, saunoimme, söimme, pelasimme, höpötimme, joimme viiniä ja ulkoilimme. Nyt ollaan eletty jo viikko syyskuuta ja tämäkin viikko on vain suhahtanut harrastusten, vanhempainiltojen ja pyykkivuoren parissa. Hampaanpoisto alkuviikosta vaikutti myös osaltaan viikon kulkuun, omaan jaksamiseen ja ikävästi rajoitti myös syömistä :D.

Nyt kuitenkin on minun oma hetkeni, vapaa perjantai, lapset koulussa ja tein ihan vain itselleni aamupalan! Ensimmäisen kerran juon teetä sitten tiistain, napostelen pehmeää croissanttia ja lusikoin ei-lastenmakuista-supersmoothia. Eipä ole iäisyyksiin tehtyä tällaista aamupalaa vain minulle! Nämä omat hetket ovat kyllä arvokkaita ruuhkavuosien arjessa.




Pyykkikone pyörii ja kohta suunnittelen kauppalistaa viikonloppua ja huomisia kaverisynttäreitä varten. Ekaluokkalaisen kavereita vanhasta eskarista ja naapurista sekä uusia kavereita täältä koulusta tulee täyttämään talon äänellä ja ilolla. Helpot tarjottavat ja sopivasti suunniteltua ohjelmaa ovat minun reseptini kaverisynttäreille. Sitä ennen on kuitenkin tämä ihana kokonainen perjantai! Mukavaa viikonlopun alkua kaikille <3



torstai 24. elokuuta 2017

Tulkoon syksy ja perjantait!



Aamulla oli raaka ja kylmä ilma, ei viileä, vaan kylmä. Nytkö jo se syksy tuli? Iltapäivällä aurinko paistoi ja lämmitti, tuntui hetken kesäiseltä, mutta sitten tuuli puhalsi kylmästi, kovasti ja syksyisesti. Nyt se tuli. Antaa tulla syksy, olisin ottanut mieluusti vähän lämpöistä kesää vielä, mutta olkoon. Minä olen valmis syksyyn ja tykkäänhän minä siitä, väreistä, tuoksuista, raikkaudesta sekä kuulaudesta, sateestakin toisinaan.

Tänä vuonna syksyssä on uutta ja totuttelua, ekaluokkalainen totuttelee kouluun, vitosluokkalainen vähän vielä uuteen kouluun ja me kaikki totuttelemme uuteen asuinpaikkaamme. Erityistä minun syksyssäni on se, että huomisestä lähtien teen 80% työaikaa ja olen perjantait vapaalla. Nyt jo koulun alettua tuntuu, että tämä on todella hyvä päätös ja auttaa tasapainottamaan arkea. Yhtenä päivänä on aikaa olla läsnä, tehdä yhdessä jotain iltapäivällä, laittaa välipalaa valmiiksi koululaisille tai laittaa ajan kanssa ruokaa illaksi ja tehdä kotihommia tai olla tekemättä. Kaiken lisäksi minä saan omaa aikaa lähes neljä tuntia keskellä päivää! 



Sitä omaa aikaa voisin viettää vaikka täällä kalliolla ja meren äärellä, noiden viljapeltojen vierustoja kävellen, miksei villapeiton alle käpertyneenä dekkarin kanssa sateisenä päivänä tai upottaen kädet taikinaan ja leipoen herkkuja viikonlopuksi. Perjantait ovat entistä ihanampia tänä syksynä! 


Mainiota perjantaita siis kaikille ja hyvää viikonloppua!




keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Kepeä keskiviikko



Mieli on kepeä, koska loma on alkamassa ylihuomenna! Lomamoodia harjoittelimme kollegan kanssa käymällä tänään aamiaisella ennen töihin menoa ja päivän päätteeksi kävin vielä hieronnassa. Lueskelin keväällä artikkelia, jossa oli vinkkejä lomaan laskeutumiseen ja olen niistä useampi nyt testaillut. Saa nähdä olenko super rento jo heti maanantaina :D.

Kotiin tullessa oli hiljaista, kun lomalaiset olivat lähteneet telttaretkelle. Sohva ja Yle Areena kutsuivat puoleensa, mutta päätin tarttua imuriin ja valmistaa lomalle jäämistä myös siltä osin. Poimin vielä pihalta uusia kukkia nuutuneiden tilalle ja jälleen löytyi uusia kukkia. Ruohosipulin kukkien tuoksu ei ehkä ole niin mieluisa, mutta herttaiset nuo kukinnot ovat kyllä. Mahtavaa käydä pihalla ns. siistimässä ja saada ne kukat sisälle kaunistukseksi.




Nyt istun sohvalla, nautin rauhasta ja töllötän vähän aikaa jotain aivotonta. Kaksi aamuherätystä enää, sitten neljä kokonaista viikkoa leppoisampaa tahtia! Kaunista, kesäistä loppuviikkoa kaikille teille.



tiistai 20. kesäkuuta 2017

Tämä ilta



on ollut yksin minun. Erikoista tulla töistä ajoissa arki-iltana yksin tyhjään kotiin, mutta ihanaa vaihtelua kyllä. Lapset ovat jo lomalla ja päässeet mökkeilemään ja miehellä oli työreissu. Tehtävälistalla oli niin paljon, etten vaan malttanut olla. Imuroin alakerran, pesin pari koneellista pyykkiä ja kävin kylän kesäjumpassa. Ylpeä suorittaja sai palkinnoksi herkullisen mansikka-meloni-feta-kylmäsavuhärkä -salaatin ja jälkkäriksi haudutettua vihreää teetä ja Fazerin sinistä, slurps!

Pihan kukat ja erityisesti luonnonkukat ovat nyt niin kauniina, että poimin niitä maljakoihin alvariinsa. Harmillisen vähän aikaa ne säilyvät hyvänä maljakossa, mutten malta olla ottamatta niitä ihasteltavaksi myös sisälle. Niin upean kaunista tämä Suomen kesä, sadepäivänäkin.






Ihanaa juhannusviikkoa ja keskikesän juhlaan valmistautumista kaikille!