Yö miilunpolttajan majassa

Mitäpä sitä ei vaimo tekisi miehen 40-vuotispäivää juhlistaakseen. Synttäripäivä toki oli ja meni jo, mutta silloin mies sai 40 lahjaa taloomme ja osa piharakennukseenkin piilotettuna. Kyllä,  aivan hullu idea, kuten vanhempi lapseni ystävällisesti minulle huomautti. Onneksi lapset ja vähän sukulaisetkin auttoivat, jotta sain kasaan kaikki 40 lahjaa. 

Yksi lahjoista oli eräilijälleni suunniteltu getaway, yö kahden kesken keskellä metsää miilunpolttajan majassa. Tammisaaresta löytyy tämä mainio paikka, Malmbacka, jossa on oikeaa outdoor-meininkiä. Erityisesti majoittuminen tällaisessa kolarkoja:ssa eli miilunpolttajan majassa on todellista retkeilyä tällaiselle ei ihan täysveriselle eräjormalle ☺︎. Huikea tunnelma majassa ja koko paikassa on, kun ilta pimenee ja myrskylyhdyt, takkatuli sekä kynttilät ovat ainoana valona. 

Lämmitimme kamiinaa majassamme koko illan, hakkasimme halot sinne ja saunalle, lämmitimme saunaa, luimme ja saunoimme oikein pitkään. Illan pimennyttyä untuvatakkeihin ja toppahousuihin varustautuneina lähdimme illallisen tekoon. Grillipaikka olikin mahtava kuvassa yllä oleva grilli-lato, jossa avotulen äärellä teimme juhlaillallisen. Savulohi meillä oli valmiina, jonka seuraksi grillasimme fetan sekä paprikat ja lohkoperunat paistoimme runsaassa voissa valurautapannulla avotulella - oi nam! Jälkiruoaksi vielä grillatut banaanit suklaalla täytettynä. Maistui muuten uni sen jälkeen, vaikka peti kovin kapea ja aika kova olikin.

Miilunpoltossa lopputuotteena ovat hiilet, joita Malmbackassa oli myös vieraiden käytettävissä.

Mahtava kokemus oli ja uudenlainen elämys, vaikka aamulla sormet jäässä aamupalaa syödessä vähän kotiin jo kaipasinkin. Suosittelen kyllä tutustumaan paikkaan, jos sillä suunnalla liikutte. Ehkäpä minäkin sieltä joskus itseni taas löydän, mies kun totesi, että tänne on tultava uudelleen!

Akut on ainakin hyvin ladattu uutta viikkoa varten! Mainiota tulevaa viikkoa kaikille, nautitaan upeasta luonnostamme ♡

Arjen luksusta

Eilen oli niin kaunis ilta, siis niin upea auringonpaiste, kuulas ja raikas syysilma, että oli pakko olla itsekäs! Tulin kotiin vain piipahtamaan ja ilmoitin että lähtisin meri-metsälenkille. Ajoin uuteen lempipaikkaani, jossa pääsee upeille kallioille, meren rantaan sekä metsään. Otin reppuun kameran, sauvat kainaloon ja painelin kallioille ihailemaan auringon laskua. Ihastelin sitä kaikkea, hiljaisuutta, syksyn tuoksua, luonnon ääniä, meren kohinaa ja upeita syyskuun värejä. Nämä ovat niitä pieniä hetkiä, arjen helmiä.

Merikin näyttää ihan erilaista nyt syksyllä kun miltä se näytti kuukausi sitten. Tähän olisin voinut jäädä, vaikka kuinka pitkäksi aikaa, jos ei pimeän tulo olisi pelottanut minua ja pakottanut sivakoimaan autolle reippaaseen tahtiin :D. 

Kotimatkan alkuun oli pakko pysähtyä, huumaava usva peitti tietä ja viereistä peltoa. Kerrankin olisin oikeaan aikaan, niin että kamerakin on mukana. Perintökalleus-kamerani ei tahtonut toimia, tietysti juuri siinä hetkessä jäi jumittamaan, mutta lopulta minun onnistui napata pari kuvaa. Tämä oli ainoa kelvollinen ja toivon, että siitä välittyy teillekin vähän sen hetken lumoa. Nautiskellaan elosta <3

Metsässä ja mietteissä

Pääsiäinen on ollut aivan mahtava. Nähtiin paljon rakkaita ja ystäviä, kyläilijöitä käynyt useita ja hyvää ruokaa on syöty joka päivä! Tänään pääsi meidän tytöt kyläilemään entisten naapurien luo ja vanhojen kavereiden jälleennäkeminen oli ihanaa, mutta myös haikeaa. Muutos on edelleen ajoittain vaikeaa koululaiselle. Itse yritän muistaa sen, että ajan kanssa kaikki paranee, ja sitä tytöllekin sanon. Hänen on vaan vaikea sitä uskoa ja malttaa antaa aikaa. Minun on taas vaikea malttaa, kun hänellä on kurja olla. 

Pään ja oman mielenrauhan kannalta oli erittäin hyvä, että pääsimme tyttöjen kyläilyn aikana käymään miehen kanssa metsässä. Teimme vanhalla tutulla aluella, mutta uusilla poluilla, neljän lammen lenkin. Ilma oli jälleen erikoinen, auringosta lumisateeseen, mutta eipä satanut vettä! Luonnossa tuntui taistelevan talvi ja jää keväistä vihreää ja lämpöä vastaan. Soliseva puro oli hauskasti jäässä suurelta osin ja jääpuikot roikkuivat vielä paksuina puun juurakosta.

"So comfortable, we live in a bubble, a bubble

So comfortable, we cannot see the trouble, the trouble"

Ja se paras hetki, eväät! Aikuisten lenkki olikin retki, kun oli eväät mukana :). Aurinko piipahti sopivasti, kun istahdimme kallioille reitin lopussa. Epäonnisista, mutta todella herkullisista kekseistä olin jemmannut itselleni yhden tätä hetkeä varten - kyllä kannatti! Näihin nutella-kekseihin palaan varmasti myöhemmin ja laitan ohjeen.

Metsä rauhoittaa, on se vaan niin totta! Teki hyvää keholle ja mielelle, mennä miehen kanssa metsään. Ei me kauheasti juteltu, tarvottiin peräkanaa ja minä pysähdyin välillä nappaamaan kuvan. Vietettiin sitä semmoista laatuaikaa :D. 

Hyvää arkeen paluuta kaikille, jaksetaan tämä lyhyt viikko - yhdessä!

Luminen isänpäivä

Talvi tuli aikaisin ja lunta on ihanan paljon. Harvoin isänpäivänä pääsee Etelä-Suomessa lumikenkäilemään! Pikainen pyrähdys miehen kanssa tehtiin upeissa maisemissa ja ihan kahdestaan. Pakko oli päästä nauttimaan tästä, kun on pelko, että ensi viikolla lumet sulavat pois. Kesällä aurinkoiset päivät tuntuvat vaativan nauttimaan nyt, kun kerran on nättiä. Talvetkin ovat muuttuneet niin oukulliseksi säiden suhteen, että sama "pakko nauttia nyt, kun on" -ajattelu puskee päälle. 

Lumesta ja raikkaasta talvisäästä pääsivät lapset nauttimaan pulkkamäessä Anoppilassa serkkujen kanssa. Aikuset keskityimme siinä vaiheessa lähinnä kahvitteluun ja keskusteluun. Mukavan leppoisa isänpäivä ja taas hurjalla vauhdilla suhahtanut viikonloppu on takana.

Arki on vienyt minua ihan kuusi-nolla, ja epäilys on, että samaa jatkuu vielä. Työkiireet ovat hurjimmillaan ja puhtia ei tahdo riittää muuhun. Yritys on kova, että saisi vähän fiilisteltyäkin eikä vain suoritettua - katsotaan miten ensi viikolla käy.

Talvi tuntui yllättäneen myös tämän tammen, joka ei ollut ehtinyt lehtiään pudottaa ennen lumen saapumista. Lumi on ilahduttanut minua kyllä tällä viikolla, vaikka välillä vähän haasteita liikenteessä aiheuttaakin. 

Nyt nukkumaan ja keräämään voimia uuteen viikkoon. Kaikille tsemppiä marraskuun kaamokseen!

Mökillä!

Pikainen tervehdys metsästä ja mökiltä, jonne pitkästä aikaa pääsimme rentoutumaan. Tänään nautiskeltiin uinti/kylpyläreissusta ja palattiin mökille parahiksi ennen hämärän tuloa. Keppihevonen koululaiselle mukaan ja pieni ulkoilu pihapiirissä saadaksemme muutaman syksyisen fiiliskuvan, mutta myös ihanaa raitista syysilmaa.

Huomenna nautiskellaan syksyisestä luonnosta, kun lähdemme koko perhe retkelle pitkoispuille.

Lopuksi luonnon omaa taidetta, virnistävä Herra Sammalnaama, joka vain odotti tulevansa löydetyksi :D. Nyt saunomaan, kun ei päivän saunakiintiö täyttynyt vielä uimassa - ja kun on tarjolla puusaunan löylyt!

Leppoisaa viikonlopun jatkoa mökkiläisiltä!

Maanantain metsäily

Maanantai onnistuneesti pulkassa. Paljon olisi voinut, pitänyt, halunnut tehdä enemmän, mutta kaikkeen ei ihminen vaan ehdi. Tänään onnistuin ajattelemaan, että tämä on riittävän hyvä!

Ehkä helpotusta ja armollisuutta uuden viikon starttiin toi pitkästä aikaa pieni kävely metsässä. Ihan hassulta minusta aiemmin tuntui, että metsä voisi oikeasti rauhoittaa. Nyt uskon siihen ihan täysillä ja luonnossa olemisen ylipäätään auttavan pään sisäisen myllerryksen taltuttamiseen.

Sitten on vielä se luonnon moninainen kauneus, joka ihastuttaa erityisesti näin vuodenaikojen vaihtuessa.

Metsähöperö keittää nyt toisen kupillisen teetä, nappaa pienen makean ja jää kehittelemään maanantaimetsäilyn tuotteistamista yleisen hyvinvoinnin parantamiseksi :D.

Kauniin syksyistä viikkoa teille kaikille!

Torstai-skumpat

Koska huomenna alkaa loma ja tänään sain saunoa siskon kanssa mökkisaunassa! Huomenna vielä töitä ja sen jälkeen kahden viikon loma perheen kanssa.

Suomen kauniit metsämaisemat jäävät taakse, kun suuntamme lentäen Kreetan aurinkoon.

Täydellistä rentoutumista, paahtavaa aurinkoa, uimista, tunnelmallisia tavernoita, pimeneviä iltoja ja huikeita auringonlaskuja - niitä ja kaikkea muutakin lomailun ihanuuksia malttamattomana odottaen toivotan kaikille rentoa ja kesäistä viikonloppua!!

Kesäkuun metsä

Mikä ihanuus, että pääsimme tyttöjen kanssa mökille. Perjantai-iltana pakotin jengin pienelle metsäkävelylle. Kello oli varmaan reilusti yli kahdeksan ja metsässä niin kaunis kesäkuun valo ja aurinko vastaa vähitellen hiipimässä mailleen. Hentosen pehmeät heinät tuntuivat ihanalta silitellä.

Kuvaamistani on seurattu tarkkaan, tässä isomman tyttösen ottama kuva yksinäisestä varvusta ja heinistä. Aivan ihastuttava kuva ja rajattukin hyvin.  

Halusin tallentaa tätä ihanaa valoa muistiin myös kuvina ja samoin kesän tuntua, joka tulee muun muassa koivujen tuoksusta. Tuoksua ei kuviin saa, mutta kesän fiiliksen näistä minusta aistii. Hassua jotenkin, että koivussa on  jo näin isot lehdet, vaikka onhan se kesä todellakin jo, vaikka vilakka ilma ollutkin tällä viikolla. Perjantaiyönä oli 4 astetta nukkumaan käydessä :D.

Toinen upea tyttösen ottama kuva koivusta ja kesäillan valosta.

Puiden rivistöt, mustikanvarvuista muodostuva matto, lähes loppumaton valo ja rauha. Metsä <3

Kevätjuhla metsässä

Pienemmän päiväkodin kevätjuhla oli järjestetty upeaan leiripaikkaan metsän siimeksessä. Alkuun nautiskeltiin eväitä ja juhlien lempiherkkua olivat itseoikeutetusti paahdetutut vaahtikset. Pienillä asioilla suurta iloa!

Näissä juhlissa ei tarvinnut istua paikoillaan, vaan sai kiipeillä ja heittää käpytikkaa, etsiä Pate-Pöllöä sekä rakennella luonnon materiaaleista. Saimme nähdä myös huikean räppiesityksen ja wau miten mahtavasti lapsilauma veti täysillä pitkän setin. Ei muuten pikkaisen kostunut silmäkulma, vaan ihan kunnolla itkin. Upea jengi näillä on ollut!

Onnea on tällainen metsäpaikka päiväkodin lähistöllä ja aikuiset, jotka tuovat lapset tänne viikoittain.

Lopulta myös niitä haikeita hetkiä, kun ihanat aikuiset vaihtuvat syksyllä uusiin. Kuinka osaisin sanoiksi pukea sitä kiitollisuuden ja arvostuksen määrää, joka on näitä upeita ihmisiä kohtaan. Heidän kanssaan on ollut onni lapsemme kasvaa, taas vuoden vanhemmaksi.

Hatunnosto kaikille apunamme kasvattaville, päivähoidossa ja kouluissa. Erityisrutistus, pokkaus ja niiaus teille rakkaille <3.