Postauksen arvoinen teepannu

jos tai kun joku esine on näin sievä, niin käsittämättömän söötti, on se ihan oman postauksen arvoinen. On toki sanomattakin selvää, että kun tämä sievänen tuli kaupassa vastaan, en voinut vastustaa - siis yritin toki, mutta se hyppäsi hyllyltä syliini ja vinkui päästä mukaani. Seisoin siinä halaten pannua ja koettaen jättää sen takaisin hyllyyn, mutta no tiedätte jo kuinka kävi. Näin oitis mielessäni tämän suloisen teepannun ruokasalin pöydällä, juuri kuten tuossa kuvassa yllä sekä itseni viikonloppuaamuna, yöpuvussa aamupalapöytään siirtymässä ja kaatamassa kupillisen höyryävää teetä kuppiini. Näin sen rauhallisen, seesteisen hetken, kun koko päivä on vielä edessä eikä minnekään ole kiire. Niin se pannu tuli meille, vahvan mielikuvan saattelemana ja sopiihan se ihan hemmetin hyvin meidän ruokasaliin!

Sievänen löytyi pilkkahintaan Tigeristä, kun olin isomman koululaisen seurana hänen käyttäessään lahjakorttinsa viimeisiä euroja. Onhan tuo erikoinen paikka ostaa astioita ja epäilen vähän miten kestävä pannu on, mutta välillä sitä hurahtaa kauniisiin hassutuksiin. 

Jos jollekulle on epäselvää, niin olen teenjuoja - vain ja ainoastaan teen. En pidä kahvin mausta, en siis missään muodossa, en edes leivonnaisissa. Äitini sanoi minulle, varmaan lukioikäisenä, että kyllä sinäkin sitten aikuisena opit kahvia juomaan. Sitä aikuisuutta odottaen siis edelleen... Teelaaduissa pidän kyllä useammasta, vihreästä teestä sitruunalla tai muilla mausteilla, hyvästä earl greystä tai maustetusta hentoisesta valkoisesta teestä.

Aamulla vielä rauhallinen teehetki luvassa, vaikka loma täällä lopuillaan, niin vielä sunnuntai nautiskellaan. Sitten vasta paluu arjen pariin koko perheellä. Suloista sunnuntaita kaikille!

Follow my blog with Bloglovin