Siskonpojalle, sille pienelle pojalle, jota sain teini-ikäisenä vahtia ja leikittää, jota syntymästä jo kutsuin supermieheksi, joka yhtäkkiä onkin melkein kaksimetrinen ja asuu tyttöystävänsä kanssa - sille nuorelle miehelle (ja tyttikselle tietty) sain tehdä tupaantuliaisiin kakun. Ja joo, liikutuin tästä jotenkin niin, että kakun toteuttaminenkin oli vaikeaa, ja joo on se vähän höpsöä. Epäonnistumisia tuli matkalla, mutta lopulta kakku oli kuitenkin kotikutoisen hauska ja mikä tärkeintä, maku oli hyvä.
Vaniljamousse vadelmilla ylemmässä kakussa ja sitruunamousse pensasmustikoilla alemmassa olivat molemmat makoisia. Kreemejä kakun päälle tein ensi kertaa kahta sekaisin ja kerrostalojen väkerrys olikin oma juttunsa...
Kerrostalon väellä oli ihana uusi koti, jossa he jatkoivat tupareiden juhlimista ystäviensä kanssa. Me sukulaiset lähdimme masut täynnä koteihimme lauantai-iltaa viettämään. Minä päätin juhlistaa iltaa vielä skumpalla, villasukat jalassa ja kynttilöitä sytyttäen. Tunnelmallista viikonloppua teillekin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti