Talviturkki heitetty

eilen iltamyöhällä jokeen. 

Ensi kertaa taidan joessa uida kauden ensimmäisen pulahduksen. Aivan upea fiilis ja siis se, että tämä ihanuus on meillä ihan vieressä! Tänään pääsi lapsetkin dippaamaan ja koululainen ui pari vetoakin. Eskarilainen nokitti sitten laittamalla pään veteen :D. Sitten saunottiin koko perhe ja nautittiin huvimajassa iltapalan sijasta kunnon iltaruoka grillistä.

Onnellinen, vähän kaikesta, ihan vaan viikonlopun touhuista pihalla, siskon kyläilystä, perheestä ja omar-sohvan (pukkaa väkisinkin edelleen läpi kellertävää väriä, siitä nimitys) hionta- ja maalauspuuhistakin. Niin onnistunut viikonloppu, että kesälomafiilis jo vähän alkoi olla. Tähän seesteiseen tunnelmaan voisi vaan jäädä...

Päivällinen pihalla

Tänään oli minun tarkoitus olla jossain muualla, mutta suunnnitelmat muuttuvat ja niihin sitten sopeudutaan. Nyt iltasella tilanne ei harmita yhtään, päivä on ollut mahtava. Aurinkoinen aamu, pihajumppa nurmikolla, eskarilaisen kanssa hengailua ja rakasta siskoa hakemaan junalta, kaupan ja alkon kautta kotiin ja ruoanlaittopuuhiin. Kuulumisten vaihtaminen on niin mukavaa samalla, kun puuhaillaan keittiössä, maistellaan viiniä ja valmistellaan dinneriä. 

Oi, mikä dinneri meillä olikaan! Flat bread, kesäkurpitsahalloumi-pihvit, tahini, tsatsiki, punainen kebab-kastike, vesimeloni-feta-minttu-basilika -salaatti ja lasillinen ryhdikästä valkoviiniä. Kesäistä, raikasta, maukasta, h e r k u l l i s t a! 

Tahinin ja punaisen kastikkeen sisko oli tehnyt, niihin minulla ei ole ohjetta. Mutta flatbread oli k-ruoka -sivustolta ja kasvispihvit löytyi googlaimella blogista, jossa en muuten ole vieraillut. Nämä olivat vaan niin yksinkertaiset ja herkullisen kuuloiset. Ohje siis yksinkertaisuudessaan: raasta kesäkurpitsa ja halloumi. Sekoita kananmuna raasteisiin ja paista öljyssä pannulla kullan ruskeiksi tai kuten minä muurikkapannulla. Tsatsikin teen vähän näppituntumalla, mutta voin laittaa summittaisen ohjeen jossain kohdin tännekin.

Päivä viileni ja aurinko meni pilveen, mutta oli ehtinyt lämmittää huvimajan mukavaksi. Tämä onnellinen huvimajan omistaja ilostui päivällisestä pihalla, miellyttävän lämpimässä rosoisen kauniissa majan pahasessa. Iltaa on vielä edessä ja aikaa olla vaan, mun siskon kanssa <3.

Husqvarna ja muut projektit

Helatorstaita on vietetty tyttöjen kanssa tänään kotosalla ja kaverikin saatiin kylään. Päivä on mennyt maalaus- ja leipomispuuhissa sekä vähän pihan voikukkasatoa ihmetellen :D. Maalauspuuhat eivät ole onnistuneet kovinkaan hyvin, koska vanhan puusohvan punaruskea sävy tunkee pohja- ja kalustemaalin läpi. Kärsivällisyys on taas koetuksella ja pelottaa auttaako useampikaan maalikerros. Nooh, nyt maali saa kuivua ja ihmetellään sen tilannetta sitten huomenillalla uudelleen.

Huomasin tuomen olevan jo kukassa pihan rajalla ja nappasin maljakkoon vähän kesäistä tunnelmaa. Kukat pelastavat keskeneräisyyttä, kuten täällä ala-aulassamme. Se hakee vielä olomuotoaan, lasten jumpparenkaat roukkuu jo katossa, iso ihana vaatekaappi on peräseinällä, isän vanha senkki myös, mutta selkeä kokonaisuus on vielä hakusessa. Äidin puolelta oleva vanha Husqvarna on kulkenut minulla kahdessa kodissa aiemmin, muttei ollut edellisessä kodissamme. Nyt saimme sen taas meille ja se tuntuisi viihtyvän ala-aulassa hyvin.

Hyvää pyhäpäivän iltaa ja alkavaa viikonloppua! Minä menen huomenna vielä töihin, mutta nauttikaahan kaikki, jotka saatte pitkän viikonlopun ja heräillä ihan omaan tahtiin kesäiseen aamuun.

Oma uusi piha

Kauniita yllätyksiä herännyt uudesta pihasta ja monia vielä luvassa. On niin ihanaa odottaa ja katsoa mitä kaikkea kaunista maasta nouseekaan. Lämpö on hellinyt meitä jo pari päivää ja pihalta ei malttaisi poistua ollenkaan. Varsinaiset pihapuuhat ovat jääneet kyllä olemattomaksi, kun olen keskittynyt puusohvan maalinpoistoon. Ehtiihän noita, tärkeintä on, että saa nauttia kesästä ja lämmöstä. 

Voi näitä ihanuuksia auringonlaskussa, värit vaihtuvat kauniisti valon mukaan ja tunnelma on niin herkkä. Oi jatkuisipa tämä viikonloppu vielä <3

Kesäinen ilta

Huikea lämpö, viherrys, liverrys ja kesäinen fiilis! Kyllähän tätä on jo odotettukin. Väsähtäneenä töiden jälkeen oli ihanaa tulla kotiin, kun mies oli jo lasten kanssa täällä ja piha täyttyi naurusta ja touhusta. Kuulumisten vaihtoa, vähän ruokaa ja kävellen miehen kanssa kauppaan, sekin tuntui ihan kivalta, että kauppaan voi kävellä autoilun sijaan ja mikäs tuossa lämpimässä illassa oli tepastellessa. 

Viikonlopun puuhailuihin ryhdytään vasta huomenna, tänään tasaannutaan arjesta. Lasten käydessä nukkumaan otin oman hetkeni huvimajassa. Maalla -lehti (ex-naapuri toi, maalainen kiittää :D), Happy Joe ja vähitellen viilenevä ilta, linnut sirkuttaa ja tunnelma on ihan epätodellinen. Kesän tuntua on ihan yhtäkkiä kaikkialla. Pihakin näyttää heränneen kukkimaan, ainakin voikukkia :D. Hetki vielä tässä, sitten Siken sämpylätaikina yöksi jääkaappiin, pohtimaan mitä leipoisi huomenna ja soffalle torkkumaan!

 Täällä kotona on hyvä olla <3

Äidit

Mitä me olisimmekaan ilman äitejämme?

Äidit, nuo monitaiturit jotka jonglööraavat läpi arkisten haasteiden huolehtien usein omien asioidensa ja töidensä lisäksi lastensa, perheensä ja joskus sukulaistenkin asioista. Enkä tarkoita mitään marttyyrisyyttä, vaan ihan sitä luontaista organisointia - äitimäistä huolehtimista. Samalla he kasvattavat, yhdessä isän tai muiden ihmisten kanssa lapset, ja opettavat elämästä niitä olennaisimpia asioita. Ja voih, miten paljon tämä sama ajatus voi painaa vastuuna äitinä omille tyttärille.

Riittämättömyyden tunne on väistämätön osa äitiyttä, se on häviävän pieni osa sitä. Äitiys on niin paljon rakkautta, iloa, ylpeyttä, naurua ja pakahduttavaa onnea, että se saisi kyykyttää jokaisen esiin pyrkivän riittämättömyyden tunteen pilkahduksenkin. 

Tämän ruusun saa minun äitini kiitoksena kaikesta siitä mitä hän on tehnyt hyväkseni ja tekee edelleen Mumskina tyttärilleni. Kuvan ruusu ja ruosteiset purkit ovat mahtava yhdistelmä herkkää ja rosoista, ihan juuri niin kuin elämä hieman kliseisesti on ja kuten se äitien ja lasten välillä toisinaan on :D. 

"Äiti älä pelkää, kyllä pidän itsestä huolen" 

Haloo Helsingin sanat olen monesti omalle äidille halunnut sanoa, ettei tarvitse höösätä (oikeasti siis vain rakastaa ja huolehtia). Näitä sanoja tulen varmasti kuulemaan omilta lapsiltanikin, ihan samalla äänenpainolla kuin olen ne itse lausahtanut ;). Tunteellista äitienpäivää kaikille teille ihanille!

Laajakuva

Pidän yksittäisistä asioista tai pienistä kokonaisuuksista. Tykkään yksityiskohdista ja kameran linssin läpi tarkastelen asioita mieluummin läheltä. Näpertelen pieniä asetelmia tai askartelen nopeasti valmistuvia, simppeleitä juttuja. Kärsivällisyyteni ei tahdo riittää pitkiin ja monivaiheisiin projekteihin, vapaa-ajalla haluan nähdä työni jäljen heti. Haluaisin aloittaa esimerkiksi huonekalujen maalaamiseen vain suoraan, esivalmistelut ovat rasittava välttämätön paha :D.

Kaikesta ei saa kapella kuvakulmalla hyvää kuvaa, joten nyt lähdin trendikkäästi epämukavuusalueelle ottamalla vähän laajemman näkymän. Eihän tässä nyt vielä revitelty ole, mutta kevyesti uutta näkökulmaa ja samalla pieni vilaisu keittiöstä ruokailuhuoneeseen. Vitriinkaappi on itse asiassa minun reippaalla tyylilläni maalattu, eli minimoiden pohjatyöt ja lopulta vain yhden maalikerroksen jäljiltä pinta on jäänyt rouhean epätasaiseksi.

Kuvan ottaminen suuremmasta alueesta on vaikeampaa ja silloin on niin monta yksityiskohtaa, joita voisi viilailla :D. Haluaisin esitellä moniakin kohtia kodistamme, mutta arastelen ottaa kuvia myös siksi, kun "ei ole vielä valmista". Sehän se vasta hölmöä on, koska eihän täällä koskaan valmista ole!

Rohkeutta vähän tarvitaan, rohkeutta laajempaan näkökulmaan. Siitä olisi hyötyä tässä elämässä muutenkin, hivenen avarammasta kuvakulmasta ;).