Tulkoon syksy ja perjantait!

Aamulla oli raaka ja kylmä ilma, ei viileä, vaan kylmä. Nytkö jo se syksy tuli? Iltapäivällä aurinko paistoi ja lämmitti, tuntui hetken kesäiseltä, mutta sitten tuuli puhalsi kylmästi, kovasti ja syksyisesti. Nyt se tuli. Antaa tulla syksy, olisin ottanut mieluusti vähän lämpöistä kesää vielä, mutta olkoon. Minä olen valmis syksyyn ja tykkäänhän minä siitä, väreistä, tuoksuista, raikkaudesta sekä kuulaudesta, sateestakin toisinaan.

Tänä vuonna syksyssä on uutta ja totuttelua, ekaluokkalainen totuttelee kouluun, vitosluokkalainen vähän vielä uuteen kouluun ja me kaikki totuttelemme uuteen asuinpaikkaamme. Erityistä minun syksyssäni on se, että huomisestä lähtien teen 80% työaikaa ja olen perjantait vapaalla. Nyt jo koulun alettua tuntuu, että tämä on todella hyvä päätös ja auttaa tasapainottamaan arkea. Yhtenä päivänä on aikaa olla läsnä, tehdä yhdessä jotain iltapäivällä, laittaa välipalaa valmiiksi koululaisille tai laittaa ajan kanssa ruokaa illaksi ja tehdä kotihommia tai olla tekemättä. Kaiken lisäksi minä saan omaa aikaa lähes neljä tuntia keskellä päivää! 

Sitä omaa aikaa voisin viettää vaikka täällä kalliolla ja meren äärellä, noiden viljapeltojen vierustoja kävellen, miksei villapeiton alle käpertyneenä dekkarin kanssa sateisenä päivänä tai upottaen kädet taikinaan ja leipoen herkkuja viikonlopuksi. Perjantait ovat entistä ihanampia tänä syksynä! 

Mainiota perjantaita siis kaikille ja hyvää viikonloppua!