Pääsiäinen on ollut aivan mahtava. Nähtiin paljon rakkaita ja ystäviä, kyläilijöitä käynyt useita ja hyvää ruokaa on syöty joka päivä! Tänään pääsi meidän tytöt kyläilemään entisten naapurien luo ja vanhojen kavereiden jälleennäkeminen oli ihanaa, mutta myös haikeaa. Muutos on edelleen ajoittain vaikeaa koululaiselle. Itse yritän muistaa sen, että ajan kanssa kaikki paranee, ja sitä tytöllekin sanon. Hänen on vaan vaikea sitä uskoa ja malttaa antaa aikaa. Minun on taas vaikea malttaa, kun hänellä on kurja olla.
Pään ja oman mielenrauhan kannalta oli erittäin hyvä, että pääsimme tyttöjen kyläilyn aikana käymään miehen kanssa metsässä. Teimme vanhalla tutulla aluella, mutta uusilla poluilla, neljän lammen lenkin. Ilma oli jälleen erikoinen, auringosta lumisateeseen, mutta eipä satanut vettä! Luonnossa tuntui taistelevan talvi ja jää keväistä vihreää ja lämpöä vastaan. Soliseva puro oli hauskasti jäässä suurelta osin ja jääpuikot roikkuivat vielä paksuina puun juurakosta.
"So comfortable, we live in a bubble, a bubble
So comfortable, we cannot see the trouble, the trouble"
Ja se paras hetki, eväät! Aikuisten lenkki olikin retki, kun oli eväät mukana :). Aurinko piipahti sopivasti, kun istahdimme kallioille reitin lopussa. Epäonnisista, mutta todella herkullisista kekseistä olin jemmannut itselleni yhden tätä hetkeä varten - kyllä kannatti! Näihin nutella-kekseihin palaan varmasti myöhemmin ja laitan ohjeen.
Metsä rauhoittaa, on se vaan niin totta! Teki hyvää keholle ja mielelle, mennä miehen kanssa metsään. Ei me kauheasti juteltu, tarvottiin peräkanaa ja minä pysähdyin välillä nappaamaan kuvan. Vietettiin sitä semmoista laatuaikaa :D.
Hyvää arkeen paluuta kaikille, jaksetaan tämä lyhyt viikko - yhdessä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti